Kuukausikerho 24.2.23 kirkonkylässä (sis. kuvia ja videon)

Kuukausikerho 24.2.23 kirkonkylässä

Helmikuun kuukausikerhoon kirkonkylän srk-keskukseen saapui perjantaina 24.2.23 niin paljon väkeä, että aulasta piti kantaa saliin lisää kalusteita, että kaikki tulijat pääsivät istumaan. Kerhossa oli tällä kertaa peräti kaksi esitelmöijää - LuontoAmma Annmari Turunen sekä yllätysvieras, filosofian tohtori, Sibelius-Akatemian emeritusprofessori ja tietokirjailija Reijo Pajamo.

Pirjo West on kuukausikerhovastaava ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Pastori Anni Pesonen käytti seurakunnan puheenvuoron. Lea Lotin emäntäryhmä oli kattanut näyttävään kahvipöytään voileipiä ja kakkua. Salin täytti melkoinen puheensorina – kyllähän yli sadan hengen joukosta ääntä lähtee.

LuontoAmma, Annmari Turunen kertoi, miten hän oli hoitoalan työssä uuvuttuaan kouluttautunut luonto-oppaaksi. Esityksessään hän kertoi luonnon terveysvaikutuksista omien kokemustensa ja luontokuvien kautta. Meillä nurmijärveläisillä onkin hyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen joka puolella kuntaa. Esityksen kesäiset kuvat muistuttivat kevään ja kesän lähenemisestä. Mennyt viikko on tosin tarjonnut vaihteeksi talvielämyksiäkin viimeviikkoisen rapakelin jälkeen.

Kuoro Venlat & Veljekset esiintyi

• Kalevala-aiheinen Muista, muista, suur on Väinö on ensimmäisestä suomenkielisestä oopperasta Pohjan neiti, jonka sävelsi Osakar Merikanto vuonna 1898. Teokseen pyrittiin saamaan mukaan kaikki Kalevalan keskeisimmät tapahtumat. 
  Laulu otettiin kuoron ohjelmistoon muutama vuosi sitten Reijo Pajomon Koulun laulutunnilla -kirjasta.
• Kuoron kaksi muuta laulua olivat ystäväaiheisia hieman eri vinkkelistä katsottuna:
  • Maaret Meriläisen laulu Välitä: ”Välitä, ota toisetkin huomioon. Sydän tuntee, silmät näkee ihmisen, hänen hätänsä hiljaisen. Eihän kukaan meistä täällä yksin oo. Välitä, ota toisetkin huomioon"
  • Laulu Minun ystäväni on nykykoululaisten laulukirjasta, mutta hyvin sopivat sanat meille varttuneemmillekin:  ”Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää”. 

Villasukkalaulu toimi aasinsiltana siirryttäessä vanhempiin koululauluihin, kun Liisa Pekkala pyysi  REIJO PAJAMON "lavalle" niistä kertomaan. Pajamo on filosofian tohtori, Sibelius-Akatemian emeritusprofessori ja tietokirjailija - ja tietää kaiken vanhoista koululauluista. Lue lisää Wikipediasta 

Miten Reijo Pajamo päätyi perjantain kerhoon?

Liisa Pekkala kierrätti pari viikkoa sitten Ahjolan kuoroharjoituksissa Pajamon tekemää Koulun laulutunnilla -kirjaa, josta ilmestyi lokakuussa 2022 uusintapainos. Kuorolaiset innostuivat tilaamaan kiinnostavin selityksin varustettua kirjaa kansakoululauluista. Liisa oli yhteydessä Helsingissä asuvaan Pajamoon, joka ilahtui kirjatilauksesta ihmetellen, että "Mikä se sellainen kuoro on, joka vanhoja koululauluja haluaa laulaa?",  ja sanoi tulevansa mielellään henkilökohtaisesti tuomaan kirjat.

Niin Reijo Pajamosta tuli helmikuun kuukausikerhon "yllätysvieras" - Pajamo kun lupautui Nurmijärvelle tullessaan samalla kertomaan kerhossa vanhoista koululauluista, sekä laulattamaan yleisöä.

Charmantti ja eloisa Pajamo valloitti estradin, nauratti ja laulatti yleisöä.  Ja onhan hänelle karttunut kokemusta vuosikymmenen saatossa: Wikipedia kertoo, että Pajamo ”aloitti yhteislaulutilaisuuksien pitämisen Nurmeksessa vuonna 1961 ja on sen jälkeen pitänyt koulu- ja joululauluihin, maakuntalauluihin sekä virsiin ja hengellisiin lauluihin liittyviä yhteislaulutilaisuuksia eri puolilla Suomea yli tuhat kertaa ja saanut laajoilla yleistiedoillaan lempinimen ”kävelevä tietosanakirja”. 
Yleisön joukossa oli monia, jotka aikaisemminkin olivat Pajamon tilaisuuksissa olleet, ja tiesivät siis, mitä odottaa. Minäkin olin kesällä 2017 Kytäjän kirkossa pidetyssä mieleen painuneessa yhteislaulutilaisuudessa. 

Kansakoulussa opeteltiin ”Lauluvarasto elämää varten”

• Maakuntalauluja
• Isänmaallisia lauluja
• Kodin, koulun ja kotiseudun lauluja
• Juhla-aikain lauluja
• Vuodenaikain lauluja
• Luontoon liittyviä lauluja 
• Hengellisiä lauluja
• Kouluvirsiä

Lauluvarastossa olisi riittänyt ammentamista, mutta kerhon tiivis ohjelma asetti valitettavasti yllätysvieraamme ajankäytölle rajoituksensa. Pajamo oli valinnut mukaan 5 laulua, joista hän ensin kertoi, ja sitten laulatti yleisöä säestäen itse. Laulujen sanat heijastettiin videotykillä valkokankaalle, ja yleisö lauloi kuin ennen koulun pulpetissa ikään opettajan antaessa välillä ohjeitaan. Kansakoululaulut ovat ehkä katoavaa kansanperinnettä, mutta meille salissa istuneille ne olivat yhteistä kokemusmaailmaa. Hauskaa oli!  Onneksi jatkoakin seuraa – kerhon aikana Pajamon kanssa kaavailtiin uusia tapahtumia.

Esillä olleet ja lauletut laulut

1. Olet maamme armahin Suomenmaa
2. Jäi toiset aamulla nukkumaan
3. Juhannus on meillä herttainen
4. Ylös Suomen poiat nuoret
5. Siniristilippumme

Reijo Pajamon listan viimeinen laulu "Siniristilippumme" laulettiin seisten. Laulaessaan jokainen varmasti tunsi sanojen erityisen merkityksen.

Siniristilippumme

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin
Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään
ihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljissäs käymme
teit isäin astumaan.
Sun on kunnias kunniamme,         
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.
V.A. Koskenniemi – Yrjö Kilpinen

Eilen 24.2.23 oli Ukrainan hyökkäyssodan vuosipäivä, ja Nurmijärvenkin kolmen kirkon kellot soivat tukea Ukrainalle klo 12. Kellojen ääni ei kuulunut saliin, mutta ohjelman välissä pidettiin seisten hiljainen hetki. 

Kerhon päätteeksi Margit Taponen kertoi kevään retkistä ja matkoista, jotka löytyvät Tapahtumat-sivulta, ja arpajaisten voittajat selvisivät.

Oli iloinen kerho, ja hyvillä mielin sieltä lähdettiin kotiin. 

Alla kuvia kerhosta

Tuulikki P
25.2.23