TALLINNAN LAULUJUHLAT 6.-7.7.19 – matkablogi

TALLINNAN LAULUJUHLAT 6.-7.7.19

Lauantaina 6.7. lipui Viking Xprs Katajanokalta kokka kohti Tallinnaa mukanaan nelisenkymmentä eläkeliittolaista Nurmijärveltä ja lähikunnista, pari henkilöä Oulusta asti. Matkaa Tallinnan joka viides vuosi pidettäville laulujuhlille Sisko alkoi puuhata jo vuosi sitten – olihan nyt kyseessä tapahtuman 150-vuotisjuhlavuosi ja kiinnostus lippuja kohtaan sen mukaista. Viron laulujuhlat kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.

Viron ensimmäiset laulujuhlat järjesti Johann Voldemar Jannsen vuonna 1869 Tartossa. Tallinnassa juhlat on pidetty vuodesta 1896 lähtien. Tuskinpa osasi Johann aikoinaan aavistaakaan, millainen tulevaisuus hänen luomillaan laulujuhlilla tulisi olemaan!  Tartossa mieslaulajia ja vaskipuhallinsoittajia esiintyi yhteensä noin 900. Nyt 150 vuotta myöhemmin laulu- ja tanssijuhlat on valtavaa suunnittelua vaativa nelipäiväinen suurtapahtuma: tänä vuonna esiintyjiä oli kaikkiaan noin 35 000, joista lapsikuorolaisia oli lähes 17 000 ja tanssijoita 11 500. Yleisöä lauantain ja sunnuntain aikana oli laulukentällä noin 150 000.  

Kilometrien pituinen iloinen ja värikäs juhlakulkue taivalsi lauantai-iltapäivänä Tallinnan Vapaudenaukiolta 3,5 km matkaa laululavaa kohti. Kulkueeseen osallistuivat kaikki laulujuhlien kuorolaulajat ja tanssijat kansallispuvuissaan. 

Vuoden 1959 laulujuhliin  valmistuneelle laululavalle mahtuu 15 000 laulajaa. Lavan vieressä on 42 metriä korkea palotorni, joka toimii näkötornina. Sen tuliuurnaan sytytetään aina laulujuhlien ajaksi Tartosta tuotu tuli, niin nytkin.

Tallinnan liikenne takkuili valtavien ruuhkien, suljettujen katujen ym. seikkojen vuoksi, ja sen omatkin matkalaisemme saivat tuta, mutta aina se bussi lopulta tuli, ja perille ennen pitkää päästiin sinne, minne kulloinkin menossa oltiin.  Kaikki ajokelpoiset bussit olivat varmaan käytössä lukemattomia ryhmiä kuskaamassa, ja  kaikki mahdolliset kuskit oli töihin kutsuttu. Sunnuntai-aamuna Teletornille mennessä umpivenäläinen mies ei tiennyt, minne hänen meidät piti viedä, mutta pienen harhaanajon jälkeen pääsimme kuin pääsimmekin  tornista avautuvia huikeita näköaloja ihastelemaan ja lounasta nauttimaan. Laulukentälle mennessä samainen kuski ei taaskaan tiennyt, minne olisi pitänyt ajaa, mutta lopulta istuimme kentällä paikoillamme seuraamassa  laululavan täyttymistä lukuisista kuoroista. 

Sää suosi laulujuhlia – ennusteiden povaamat sateet kiersivät Tallinnan ja laulukentän lavoineen sekä lauantaina että sunnuntaina. Sadetakkien ja -viittojen sijaan oli käyttöä hellehatuilla ja lippiksillä niillä onnekkailla, jotka olivat osanneet kaikkeen varautua. Laulukentällä istuessa aurinko porotti kuumasti, kunnes se lopulta illan edetessä siirtyi armeliaasti laululavan taakse. Kotiin sunnuntai-iltana palatessa jäi aurinko taakse, ja Katajanokalla satoi kaatamalla.

Tallinnan laulujuhlat oli ainutlaatuinen kokemus. Oli hieno elämys  kuulla kuorojen varmasti kuukausia harjoiteltuja lauluja, nähdä se ilo ja yhteenkuuluvaisuuden tunne, joka oli aistittavissa niin esiintyjistä kuin yleisöstäkin. Laulukenttää ympäröiville rinteille oli asetuttu perhekunnittain viltein ja eväin varustautuneina. Virossa laulu kuuluu kaikille, sen isänmaallisuutta korostavalla kansaa yhdistävällä voimalla on Viron historiassa ollut suuri merkitys.  Mielenkiintoista on, että minne ikinä virolaiset muuttavatkin, niin aina uudessa asuinpaikassa pistetään kuoro pystyyn. Niinpä laululavalle marssi mm. Helsingin ja Tampereen suomenvirolaisten kuorot, virolaisten kuoroja Ruotsista, Australiasta, USA:sta ym. maista.
Lauluperinne elää Virossa voimakkaana ja  tuskin maassa on ainuttakaan koulua, jossa ei laulukuoroa olisi. Suomesta ei taida nykyisin kovin montaa koulukuoroa löytyä.

Rajamäen mummo

Katso Kuvagallerian kuvia

LAULUJUHLISTA MUUALLA:

• Rantapallo-sivuston blogi  Tallinnan Laulujuhlat, Laulupidu 2019
• Mielenkiintoinen artikkeli ylöjärveläisestä laulujuhlien konkarikävijästä:
  Antero Honkkila oli Tallinnan laulujuhlilla jo neuvostoaikana - virolaisten isänmaanrakkaus ja kansallistunne kristallisoituvat laulettaessa  

Katso ja kuuntele laulujuhlien tunnelmia:

• Juhlavuoden dokumentti laulujuhlien 150-vuotisesta historiasta Yle Areena (katsottavissa rajallisen ajan)
• Isänmaani on rakkaani - avajaiskonsertti 6.7. ,  kesto 3 h 20 min Yle Areena (katsottavissa rajallisen ajan)
   
• Youtube - Suomeksi selostettu - Laulujuhlien avajaiskonsertti 
  
  Vironkielisiä youtube-linkkejä:
• Avajaiskonsertti 6.7., kesto 4 h  XXVII laulupeo avakontsert „Õpetajale” (2019) 
• Sunnuntai 7.7. konsertti, kesto n. 7 h XXVII laulupidu „Minu arm“ 
• Kaikkien kuorojen ja yleisön yhdessä sunnuntai-illan päätteeksi laulama Mu isamaa on minu arm - Laulupidu 2019