Yhdistyksen syyskokouksessa 22.11.2024 tehtiin tärkeitä päätöksiä

Eläkeliiton Someron yhdistyksen syyskokous oli 22.11.2024

Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja vahvistettiin talousarvio vuodelle 2025. 

Valittiin yhdistyksen hallitus: puheenjohtajana jatkaa Teuvo Jokinen. Hallitukseen valittiin uudelleen Marja-Liisa Kanerva ja Anne Kerminen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Väinö Halla-aho, Pertti Tamminen ja Marja-Leena Vikman. Hallituksessa jatkavat Terttu Heinonen, Raili Kankare, Ismo Toivonen, Hannu Tuomisto, Martti Erelä, Lea Eronen ja Kalervo Niemelä

Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2025 päätettiin 17 euroa

Päätettiin kannanotosta siten, että Someron yhdistys yhtyy Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kannanottoon. Kannanotto alla.

Asennemuutoksella ikäsyrjinnän poistamiseen

 Eläkeliitto on jatkanut sosiaali- ja terveysministeriön aloittamaa kyselytutkimusta, joka aloitettiin jo 30 vuotta sitten ja joka koski ja koskee yli 60-vuotiaiden elinoloja ja hyvinvointia. Kyselytutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein. Kyselyn mukaan vuonna 1994 ikään perustuvaa syrjintää tunnisti 43 % vastaajista ja nyt tämän vuoden kyselyssä jo 78 %. Ikäsyrjintä tuo eläkeläisille pahaa oloa ja syrjäytymisen vaaraa. Erityisesti tämä syrjintä korostuu yhteiskunnan digitalisoitumisessa. Yhtenä merkittävänä esimerkkinä TV-uutisissa lisätietoja saa katsomalla www-sivuilta.

Edellytetään, että kaikki pystyvät hoitamaan asiansa verkossa tai korteilla. Palveluita on vaadittava yhä edelleen henkilökohtaisesti toteutettavina ilman tietokonetta tai digiosaamista. Ei ole häpeä myöntää, ettei osaa tai ei pysty olemaan mukana digimaailman vaatimuksissa. Ikäihmisillä on perustuslaillinen oikeus saada henkilökohtaista palvelua, pankissa, sosiaali-, terveys- ja muissa viranomaispalveluissa.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän.

Suurin osa yksittäisistä suomalaisista suhtautuu myönteisesti vanhuuteen ja katsoo että se on osa normaalia elämän kulkua. Sen sijaan yhteiskunnan rakenteissa suhtaudutaan vanhuuteen kielteisesti. Poliitikot puhuvat kestävyysvajeesta, mikä tuntuu loukkaavalta, sillä 1,6 miljoonasta eläkeläisestä lähes 70 % tulee itsellisesti toimeen eikä vaadi hoitoa ja huolenpitoa. Tilastojen mukaan vasta 85 vuotta täyttäneet tarvitsevat yhteiskunnan palveluja ja saattavat muodostua kulueräksi yhteiskunnalle.

Ikäihmiset pitäisi nähdä voimavarana. Yhä useamman ikäihmisen arkeen kuuluu lasten, lastenlasten, naapurien ja sukulaisten auttamista. Se on vapaaehtoista auttamistyötä yhteiskunnan arjessa. On laskettu, että tämän vapaaehtoistyön taloudellinen arvo olisi jopa 3 miljardia. Meillä on haaste saada poliitikot näkemään ikäihmiset veroja maksavana voimavarana eikä kulueränä. Tiedotusvälineissä ja yhteiskunta-keskusteluissa pitää antaa realistinen kuva eläkeläisten tämän päivän arjesta ja sen sujuvuudesta.

Ikäihmiset ovat aktiivisia kuluttajia. He harrastavat, matkustavat ja käyttävät paljon erilaisia kulttuuri-palveluja.

Suurella osalla eläkeläisiä on terveellinen ja myönteinen asenne elämään. Ikääntyminen ei ole taakka tai heikkous, vaan luonnollinen osa elämää. Sen pitäisi olla myös yhteiskunnan arvostama elämänvaihe.

Meidän ikäihmisten ei pidä alistua ikäsyrjintään! Kaikille ikääntyneille on taattava yhdenvertainen ja tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa, osallistua ja tulla kuulluksi yhteiskunnassa. Olemme moninainen joukko ja toimintakyvyiltämme hyvin erilaisia.

Asenteisiin kaivataan muutosta! Ikäsyrjintä on lopetettava.

 Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiri ry