Puurojuhla & Reijo Pajamo laulattamassa pe 24.11.23 Klaukkalassa (sis. kuvakarusellin ja videoita)

Puurojuhla & Reijo Pajamo laulattamassa pe 24.11.23 Klaukkalan srk-keskuksessa

Tätä oli odotettu helmikuusta lähtien! Emeritusprofessori Reijo Pajamo lupautui kuukausikerhossa 24.2.23 kansakoululauluista kertoessaan tulemaan marraskuun puurojuhlaan tarinoimaan joululauluista. Sali oli  perjantaina täynnä, tunnelma katossa ja laulut raikuivat. Puuroa popsittiin ja torttukahvit nautittiin tuttujen joululaulujen lomassa. Pois lähtiessä alas kirkonmäkeä käveltiin iloisin mielin laulut vielä korvissa soiden, kuten Pentti Lehmusvaara alempana jutussaan kertoo. 

Reijo Pajamon esittelyssä 15 joululaulua

Pajamo oli valinnut 15 laulua, joiden alkuperästä ja synnystä hän kertoi. Laulaessa sai olla tarkkana, ja paras oli seurata videotykin heijastamia sanoja - joissain lauluissa kun oli vanhempia ja hieman erilaisia sanoituksia, kuin esim. nykyisissä Kauneimmat joululaulut -vihkosissa. Arja-Virtanen Haapasalmi säesti lauluja. 

• Aloituslaulu oli (1) Arkihuolesi kaikki heitä (Alpo Noponen – Leevi Madetoja)
• Mauri Tolvanen, yhdistyksemme pappisjäsen, puhui koskettavasti, kahta poisnukkunutta jäsentä kunnioitettiin hetken hiljaisuudella, kynttilät sytytettiin.
• Laulettiin (2) Maa on niin kaunis (B. S. Ingemann – Schleesial. kansansävelmä). Pajamo kertoi laulun alkuperästä.
• (3) En etsi valtaa loistoa (Sakari Topelius – Jean Sibelius)
• (4) Me käymme joulun viettohon (Mauno Isola - Martti Turunen) oli esillä ennen puuropöytään siirtymistä. 
• Soilen emäntäryhmä oli kattanut kauniin ja emäntien kannalta käytännöllisen pöydän - toisessa päässä oli puurokattaus, toisessa tortut ja kahvikupit. Ikkunasta avautui kaunis talvinen lumimaisema.

Puuron jälkeen tarinat ja laulut jatkuivat

”TALVINEN JOULU”
(5) On hanget korkeat nietokset (Vilkku Joukahainen - Jean Sibelius)
(6) Kun maass´ on hanki  (Alpo Noponen – Otto Kotilainen)
(7) Lumi on jo peittänyt  (Sakari Topelius - Otto Kotilainen)
(8) Reippahasti käyvät askeleet  (S. Sköldberg-Pettersson - Emmy Köhler)

Torttukahvien jälkeen jatkettiin

”LASTEN JOULU”
(9) Joulupuu on rakennettu (G. O. Schöneman – Kansansävelmä)
(10) Tuikkikaa oi joulun tähtöset (Elsa Koponen – P.J. Hannikainen)
(11) Sinivuorten yö  (Sofie Lithenius - Hilja Haahti)
(12) Kello löi jo viisi  (Immi Hellén – R. Raala)

"UUDEMPIA JOULULAULJA" 
(13) Nyt taivaat avautuu (Sanat ja sävelmä: Jaakko Löytty) - Alla videona
(14) On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen (Vexi Salmi – Kalervo Halonen)

PÄÄTÖSLAULU
(15) Jouluyö, juhlayö!  (Joseph Mohr – Franz Gruber)

Puurojuhlan päätteeksi yhdistyksen puheenjohtaja Margit Taponen esitti kiitokset Reijo Pajamolle ja säestäjänä toimineelle  Arja Virtanen-Haapasalmelle. Pajamon "Joululaulujen kertomaa" tilanneet saivat kirjansa. Pentti Lehmusvaara ojensi Pajamolle Nurmijärven puhallinorkesterin joulu-cd:n, millä mm. räppää jokin aika sitten edesmennyt Aira Samulin.

Pari videota puurojuhlasta

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen Vexi Salmi – Kalervo Halonen

Nyt taivaat avautuu (Tulkaa kaikki nyt laulamaan) Sanat ja sävelmä: Jaakko Löytty

Kommentteja puurojuhlasta 

"Reijo Pajamo kertoi hyvin selkeästi laulujen taustoista ja lauloi itsekin. Tunnelma oli ihan jouluinen. Puuro ja sekahedelmäsoppa olivat taas niin todella hyvää, samoin kahvit ja joulutortut. Ihan mukava puurojuhla mielestäni, vaikka ei muuta ohjelmaa ollutkaan"

"Uskomaton kaveri tämä Pajamo, kansa lauloi innolla ja emännät olivat taas laittaneet kystä kyllä, todella suuri kiitos kaikille."

"Tunnelma oli leppoisa ja kaikilla näytti olevan mukavaa puheensorinasta päätellen, ja yleisö lauloi"

KYLLÄ MEITÄ LAULATTI NIIN...

Pentti Lehmusvaara

EL-Nurmijärven puurojuhla Klaukkalan srk-keskuksessa keräsi paikalle varsin suuren joukon yhdistyksen jäseniä. Houkuttimia oli useitakin: emäntien valmistama joulupuuro ja sen päälle vielä torttukahvit, sekä taas kerran mahdollisuus laulaa tuttuja, tällä kertaa jouluisia lauluja emeritusprofessori Reijo Pajamon johdolla ja kuunnella hänen asiantuntevia kertomuksiaan laulujen taustoista. Uskomaton tietomäärä, joka on kertynyt vuosikymmenien tutkimustyöstä, ja taito esittää asiat kansantajuisesti. Todellinen alan guru.

Joululaulujahan on laulettu ainakin niin kauan aikaa kuin me muistamme, ja kansakoulusta alkaen sanoja on taottu päähämme - eipä tarvita vieläkään paljon laulukirjaa avuksi. Varsinaisia joululauluja syntyi jo 1800-luvulla, monet niistä koulun kuusijuhlassa laulettaviksi. Laulujen kirjoittajat olivat usein kansakoulunopettajia, mutta myös maamme eturivin säveltäjät tekivät sävellyksiä teksteihin, Sibeliuksesta alkaen.

Valitettavaa on, että tämä joululauluperinne on romutettu kouluissa. Opetushallitus ohjeistaa, mitä ja montako laulua saa laulaa, ettei vaan loukkaa jonkun oppilaan ei-kristillistä taustaa tai vakaumusta. Asioita on vatvottu eduskunnan perustuslakivaliokuntaa myöten, niinpä meidän kansallinen perinteemme on rapautumassa. Eiväthän nykynuoret enää osaa näitä lauluja. Mutta me osaamme! Sen toimme taas äänekkäästi esille, ja Arjan säestyksellä sävel ja tahtikin pysyivät kohdallaan.

Kauneimmat joululaulut -tapahtumia on seurakunnissa järjestetty vuodesta 1973 alkaen. Laulajia riittää, kirkot ja srk-keskukset täyttyvät kerta toisensa jälkeen. Olen muutamia kertoja ollut Nurmijärven Puhallinorkesterin mukana soittamassa näissä tilaisuuksissa. Todella upeata on alttarilta seurata kirkon täyttymistä ja sitä yhdessä laulamisen iloa, joka sinne näkyy. Tilaisuuksiin tullaan usein perhekunnittain. Tarvetta on, seurakunnat ja kirkko ovat vastanneet siihen hienolla tavalla, hyvää pr-työtä.

Kansakoulunopettajien ohella seurakuntien kanttorit ylläpitivät tätä laulutaitoa ja musiikkiharrastusta, kouluttivat niin nuoria kuin vanhempiakin laulun ja soiton pariin ihan alkeista alkaen, tekivät sitä ruohonjuuritason työtä.

Nurmijärven seurakunnan kanttori Aarne Heinilä kokosi jo 1950-luvun alkupuolella puhallinsoittajia seurakunnan tilaisuuksiin, ja ryhtyi vuosikymmenen lopulla opettamaan meille 10-15 vuotiaille pojille soiton alkeita. Aluksi Palojoella nokkahuiluilla ja vähän myöhemmin "oikeilla", nurkista löytyneillä suojeluskunnan ja nuorisoseuran vanhoilla soittimilla. Torvipojat syntyi.

Ensimmäisiä oikeita "keikkoja" olivat soitot jouluaamuna kirkon urkuparvella jouluvirsiä ja -lauluja säestäen. Niitä samoja lauluja, joita nytkin puurojuhlassa lauloimme. Koska jumalanpalvelus alkoi klo 6.00, olimme jo 4.30 virittelemässä soittimia ja saamassa viimeistä opastusta kanttorilta jääkylmässä kirkossa. Virsi 21, "Enkeli taivaan", säestettiin urkujen kanssa vuorovedolla, säkeistö kerrallaan. Dir.mus. Heinilä johti meitä jo vähän varttuneempia torvipoikia viimeisen kerran täyttäessään 90 vuotta v.1998, seurakunnan järjestämässä kahvitilaisuudessa. Hengellisellä musiikilla ja joululauluilla meitä koulutettiin. Eipä se oppi meitä ojaan kaatanut. Mitään lisäkorvausta hän ei tästä työstään seurakunnalta saanut.

Vieressäni urkuparvella paleli Kilpeläisen Martti, joka Hongisojantieltä ajeli polkupyörällä harjoituksiin torvi kangaspussissa pyöräntarakalla kolisten. Tuleva kanttori, seurakuntien yleismies, joka normaalin kirkkomusiikin lisäksi veti nuoria musiikin pariin, kuoroihin ja erilaisiin orkestereihin, opettaen alkeista alkaen kuten Heiniläkin. Masan salainen ase oli nokkahuilu. Se oli mukana lähes aina. Soolo-, säestys- ja opetussoitin. Tämän lisäksi soivat tietysti kosketinsoittimet, isot torvet ja klarinetti. Hän jäi eläkkeelle Vihdin kanttorin virasta, tarmokas käytännön mies, joka veti kaikkia mukaansa musiikkiin, kunkin taitonsa mukaiseen tehtävään. Valtakunnallinen musiikkivaikuttaja, musiikkineuvos. Silti maalaispoika Hongisojantieltä. Ehtipä Masa toimimaan vielä eläkepäivilläänkin muutaman talven Aurinkorannikolla, Fuengirolassa suomalaisen seurakunnan talvikanttorina.

Reijo Pajamo, 85-v. Kansakoulunopettaja 1959, kanttori 1966 (musiikkineuvos Martti Kilpeläisen kurssikaveri Sibelius-Akatemiassa), musiikinopettaja 1971, fil.tri 1976, virsikirjatoimituskunnan jäsen ja puheenjohtaja, akatemian lehtori, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professori 1998 alkaen, joululaulujen ja musiikin tutkija, kirjoittanut aiheesta 50 teosta, eläkkeelle 2002. Lukuisien kuorojen johtaja. Hiihtoneuvos 2002, 16 Finlandia-hiihtoa takana. Hengästyttävä luettelo, siinä olisi meriittiä jo useammallekin tekijälle. Vetänyt yli 1000 yhteislaulutilaisuutta taustakertomuksineen.

Nämä kolme kanttoria ovat esimerkkejä siitä, mitä saadaan aikaan, kun halua ja taitoa epäitsekkäästi toiminnan eteenpäin viemiseksi riittää enemmän kuin normaalilta virkamieheltä edellytetään. Kiitos siitä heille.

Toivottavasti saamme Reijo Pajamon vielä laulattamaan meitä ja kertomaan laulujen taustoista. Hänen tietolähteestään ammennettavaa riittää. Hän tekee sitä samaa arvokasta työtä, jota Aira Samulin ja Pirkko Lahti ovat tehneet. Potkineet meitä nuorempia vähän vielä liikkeelle. Kauppalistat unohtuvat, kavereiden nimet katoavat hetkeksi muistista, tavaroita unohtuu ja katoaa sinne tänne. Laulujen sanat ja sävelet pysyvät mielessä. Varmaan lisäkseni joku muukin hyräili tuttua joululaulua kotiin ajellessaan.

Hieno tilaisuus, kiitos järjestäjille. 
Pena