vanha sanonta ”Ennen kaikki oli paremmin kuin nyt” ei tietenkään kaikilta osin pidä paikkaansa. Olemme rakentaneet tämän hyvinvointivaltion työllämme meidän sukupolven aikana. Elämme terveemmin ja pidempään kuin meidän syntymän aikaan elettiin. Silloin keski-ikä oli nippanappa 60 vuotta, nyt sekä naiset että miehet huitelevat yli 80 vuoden. Olemme saaneet 20 lisävuotta. Alle 80-vuotiaista vain 10 prosenttia tarvitsee vahvempaa tukea arkeensa. Vanhuuseläkeikä on kuitenkin ollut sama 65 vuotta. Nyt se hiljalleen liukuu vuosikymmenten saatossa kohti 70 vuotta.
Yhdestä tärkeästä asiasta olemme varmasti yhtä mieltä; yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen arkielämässä oli ennen paljon vahvempaa kuin nyt. Naapuriapu, talkoot ja yhteiset harrastukset olivat elämän rikkaus ja kantava voima. Tajuttiin, että tarvitsemme toisiamme. Ihminen tarvitsee ihmisen. Tämä sodan jälkeinen aika oli myös järjestötoiminnan kasvun räjähtävän kasvun aikaa.
Me koimme myös vahvan yhteisen tehtävän, hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen, muttakoimme myös vahvan kotiseututunteen, maakuntaidentiteetin, jotka ovat olleet kantoaaltona työllemme läpi elämän. Olemme vahvasti jostain kotoisin.
Tänä päivänä Eläkeliiton yhdistysten laajassa toiminnassa meillä on mahdollisuus kokea jotain samankaltaista yhteisöllisyyttä, yhteisen tekemisen ja yhdessäolon tunnetta. Myös Eläkeliiton juhlissa ja kohtaamisissa voi kokea saman ihanan tunteen. Jokainen juhla on tehty arvostuksella, innostuksella: yhteistyökumppanit, kunnat ja kirkko ja erilaiset ihmiset yhdessä kokoonnutaan, pysähdytään, lauletaan ja puhutaan omalla murteella ja lopuksi jaetaan ansiomitalit ja lauletaan maakuntalaulu tai jopa yhdistyksen oma laulu. Se luo liiman Eläkeliiton toiminnalle sen eri tasoilla.
Väestön vanheneminen on yhteiskunnallisesti suuri saavutus ja ilon aihe vaikka julkisessa keskustelussa ei siltä tunnu. Tutkijat arvioivat, että yksi terve vuosi tuo 3-4 prosenttia vuoden kansantalouteen hyvää inhimillisenä hyvinvointina, kulutuksen lisäyksenä, työurien pidentymisenä, talouskasvun vahvistamisena ja julkisen rahoituksen paranemisena. Siis reilusti yli velkajarrun vaatimusten.
Niinpä muistutankin, että arvostamme ja tuomme esille arvokkaan työmme. Kunnissa ja alueilla tapahtuu kaikki yhteisöllisyyden ja arjen kannalta ihmiselle tärkeimmät asiat. Olemme monipuolisen kulttuurin merkittävä tekijä, kokija ja kuluttaja. Olemme Suomen suurin ikäihmisten liikuttaja, urheiluseura. Olemme merkittäviä vapaaehtoistyöntekijöitä. Olemme ylisukupolvisen toiminnan tärkein rakentaja. Olemme tärkeä veronmaksaja ja paikallisen elinvoiman ja yrittäjyyden tukija. Olemme ajassa elävä vaikuttaja, toimija, emme kustannuserä.
Järjestöjä on kohdeltu viime vuosina todella törkeästi. Tällaista kohtelua ei ole koettu sanoissa eikä teoissa koko järjestöjen 100-vuotisessa historiassa. Se on pahinta hyvinvointivaltion viimeisten turvaverkkojen alasajoa. Samalla ihmisten avuntarve on valtaisa, leikkaukset kuormittavat palvelujärjestelmää, jolla ei ole mahdollisuutta korvata näitä tärkeitä turvaverkkoja.
Sote-järjestöjen valtionapu on yli puolitettu 384 milj. 190 miljoonaan. Nyt odotamme mikä osuus Eläkeliitolle tulee viimeisestä 84 miljoonan leikkauksesta. Leikkausten lisäksi postin kustannukset nousivat tänä vuonna 150 000 eurolla ja ensi vuodeksi on varauduttava myös kaksi numeroiseen lukuun.
Eläkeliitossa olemme varautuneet pahimpaan tilanteeseen, jonka esittelemme marraskuun lopulla liittovaltuustolle. Liiton toimintamallia uudistetaan vahvistamalla piirien ja yhdistysten toimintaa ja selkeyttämällä Liiton roolia selkeästi vain määriteltyihin yhtenäisyyttä vaativiin tehtäviin. Liitto keskittyy vaikuttamisen lisäksi jäsenrekisterin ylläpitoon, verkkosivujen julkaisujärjestelmiin, järjestövakuutukseen, jäsenten mobiilisovellutukseen ja liiton lehteen sekä liiton strategiseen suunnitteluun ja taloudenhoitoon.
Eläkeliitto vahvistaa myös tulonhankintaa maksullisilla yrityskumppaneilla, tavara-arpajaisilla, suorilla lahjoituksilla, digitaalisella jäsenhankinnalla. Mutta jäsenmaksun korotus on myös edessä. Liiton hallituksen esitys on perusteltu ja tukee ihmisten kohtaamistyötä ja vahvistaa yhdistyksiä. Se takaa myös valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen vaikuttamistyön.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että järjestöissä julkinen avustus vähenee ja vastuu varainhankinnasta painottuu omaan jäsenmaksuun ja muuhun varainhankintaan. Tämä malli on kansainvälinen malli, mutta meillä ei ole ollut tasavallassa sellaista lahjottamisen kulttuuria. Me tarvitsemme hyvinvointivaltiossa valtion avustuksen.
Kaikesta negatiivisesta keskusteluista ja haasteista huolimatta meillä on edessä hyvä tulevaisuus. Tämä murros on mahdollisuus ja viisari heilahtaa vielä hyvään asentoon.
Sote-palveluissa pääviestimme on perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen, omalääkärijärjestelmän kunnollinen sisäänajo ja palveluiden palauttaminen ihmisten lähelle. Hyvinvointialueet ovat joutuneet liiassa kiireessä tekemään päätöksiä, ilman että oli rakennettu uusia korvaavia palveluita ja valmiuksia. Vuosisadan uudistus ajettiin muutamaan vuoteen, kun muissa pohjoismaissa jo pelkkä omalääkärijärjestelmän sisäänajo vei 7-8 vuotta. Myös tärkeä uudistus on epätasa-arvoa luovan valtionosuusjärjestelmän pikainen korjaus. Leikkauksia hyvinvointialueille tai sen indeksiin ei saa tulla, koska perustuslain rajat ovat tulleet vastaan niin oikeuskanslerin kuin Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan. Rahan puute ei ole este palvelujen järjestämiselle.
Eläkejärjestelmä on kansainvälisestikin maailman kärkeä ja kestävä aina tämän vuosisadan loppuun. Vakuutusmaksut jo nykyisillä päätöksillä alkavat laskea 2030-luvulla. Järjestelmän keikuttaminen on vastuutonta ja syö luottamusta, joka tässä väittelyssä on järkkynyt. Nuoret saavat eläkkeensä ja maksussa oleviin eläkkeisiin ei kosketa. Tässä työssä meidän pitää olla rohkeampia, eikä vaieta. Taitettu indeksi ja korkeammat verot ovat meidän ostovoimaamme syöneet niin, ettei leikkauksia voida toteuttaa.
Hoiva on kolmas vaikuttamisen alue. THL:n tutkimus toi esille, että hoiva on erittäin hyvin suurimmalle osalle ikääntyneitä, mutta liian iso joukko kärsii hoivan puutteesta. Ympärivuorokautiseen hoivaan tarvitaan puhdasta rahaa. Olemme perusrahoituksessa muita verrokkimaita jäljessä toista miljardia väestöön suhtautettuna.
Eläkeläisille on valunut liiaksi omaishoitovastuuta sekä varsinaisille omaishoitajille että myös sadoille tuhansille läheishoitajille. Kotihoidon uudistaminen ja koko järjestelmän kuntoon saattaminen vaatii parlamentaarisen kokonaisuudistuksen. Lähipalvelujen palauttaminen on parasta hoivaa.
Tässä murroksessa mitataan Eläkeliiton arvoja, erityisesti yhteisvastuuta. Yhdessä olemme selvitelleet tuiskut ja tuulet, tulemme pärjäämään jatkossakin. Suomi on maailman järjestövaltaisin maa, mutta olemme myös maailman onnellisin maa. Se ei ole sattumaa. Jokainen kansakunta tarvitsee toimivan kansalaisyhteiskunnan, onnen takaajan, muutoin eripura, taistelut ja mellakat jatkuvat. Osaltamme varmistamme ikäihmisten hyvän elämän.
Raimo Ikonen
Eläkeliiton puheenjohtaja
