Eläkeläisyydellä on menneisyydessä hyvin negatiivinen ja surullinenkin kaiku, joka hohkaa joskus nykypäivänäkin ihmisten asenteissa. Vielä vanhempamme ja isovanhempamme aikana ”jouduttiin” vanhainkotiin. Se oli merkki siirtymisestä pois ihmisten silmistä ja ihmisyyden lopahtamista. Jos kurkistaa historiaan, tilanne on vielä surullisempi.
Vain virkamiehillä ja syytinkiin mahdollisilla tiloilla oli eläköityminen palkitsevaa. Vaivaisruotuun ja myöhemmin vaivaistaloon ja kunnalliskotiin joutuneilla oli työvelvoite, itsemääräämisoikeuden menetys, omaisuuden luovutus kunnalle ja jopa äänioikeuden menetys. Vanheneminen koettiin sairaudeksi, ei ihmisen normaaliksi elämänvaiheeksi.
Kansaneläkelaki vuodelta 1937 toi ensi kerran yhtenäisen eläkeläisen määritelmän, joka tosin koski vain osaa väestöstä. Vasta 1980-luvulla saatiin kattava ja kaikkia koskeva järjestelmä, jota on sen jälkeen rukattu ja joustavoitettu sekä käytetty osana politiikan tekoa. Nyt keskustellaan jo maksussa olevien eläkkeiden leikkauksesta. Toivottavasti tällaiset asiattomat puheet ovat harhalaukauksia, ja eläkeläiskuvan muutos positiivisemmaksi ja eläkeläisten luonnollinen integrointi yhteiskuntaa rakentavaksi toimijaksi vahvistuu.
Tänä vihan, itsekkyyden ja ohipuhumisen aikana tarvitaan muutosta ja muutosairueita. Kuten presidentti Sauli Niinistö juhlapuheessaan totesi ”Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme… Tämä kehitys meidän on katkaistava.” Tässä työssä me eläkeliittolaiset teemme kaikkemme ikäystävällisen ja ylisukupolvisen yhteistyön ja ymmärtämisen vahvistamiseksi.
Eläkeliiton perustaminen 50 vuotta sitten oli merkittävä teko. Eläkeliitto muokkasi positiivista asennetta eläkeläisiä kohtaan ja pyrki kohottamaan eläkkeensaajien itsetuntoa ja tietoisuutta ikääntyvien arvosta ja oikeuksista yhteiskunnassa. Sen rinnalla Eläkeliitto on vaikuttanut keskeisesti eläkeläisten taloudellisen aseman ja kaikkia eläkeläisiä koskevan eläkejärjestelmän kehittämiseen. Tässä työssä liiton pitkäaikainen puheenjohtajamme V. J. Sukselainen teki suuren päivätyön. Hän jatkoi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan työssä kesken jäänyttä kehittämistä liittomme johdossa.
Liiton pitkäaikaista vaikuttamistyötä me juhlistamme ja muistelemme juhlavuonna 2020. Samalla me katsomme tulevaisuuteen ja uusiin eläkeläispolviin ja haasteisiin.
Erityisesti muistuttaisin, että jokainen eläkeliittolainen juhlavuoden aikana osallistuu tapahtumiin, vie liiton ja eläkeläisten viestiä lähiympäristöön, ottaa tutun ja vieraan mukaan tapahtumiiin sekä suosittelee yhdistyksen, piirin ja liiton nettisivuilla vierailua. Uusien ihmisten kohtaamisiin ja jäsenhankintaan juhlavuosi tarjoaa mitä parhaat edellytykset. Ja mikä tärkeintä se tarjoaa tilaisuuden lisätä eläkeläisten keskinäistä yhteisymmärrystä sekä yhteistyötä ja -ymmärrystä eri väestöryhmien ja elämänvaiheessa elävien välillä.
Oikein hyvää ja yhteistyön täyteistä juhlavuotta 2020 kaikille eläkeliittolaisille ja yhteistyökumppaneillemme.
Raimo Ikonen
Eläkeliiton
puheenjohtaja