Eläkeliiton liittovaltuuston kehittämispäivien avajaispuhe 16-17.5.2022
Raimo Ikonen
Aktiivisen eläkeläisen paluu
Arvoisat liittovaltuuston jäsenet, hallituksen jäsenet ja kunniajäsenemme
Tervetuloa liittovaltuuston keväisille kehittämispäiville, jotka tällä kertaa toteutetaan tiivistettynä pakettina kahdessa päivässä. Toivon, että tiukasta aikataulusta huolimatta saatte päivistä irti tietoa, kannustusta ja sosiaalista pääomaakin. Syksyllä me palaamme kolmipäiväiseen menettelyyn ja silloin otetaan kunnolla irti myös sosiaalisesta puolesta, joka järjestöjohtamisessa on tärkeää; ilon ja energian välittämistä ja saamista.
Haluan kiittää teitä kehittämispäiviin osallistujia; hyvät valtuutetut ja kunniajäsenet, hallitus ja liiton toimiston väki erityisesti koronan aikaisesta työstä. Yhdistykset ovat meidän tärkeitä toimijoita, joiden toiminta on ollut koronan vuoksi vaikeuksissa. Tämä porukka on kannatellut heikon jään yli siihen saakka, kun taas kone täydellä käynnistyy, yhdistystyö ja toiminta hurahtaa käyntiin. Nyt on sen aika eikä viidestoista päivä, kuten sanonta kuuluu. Olemme monta kertaa käynnistäneet ja uskoneet, että korona helpottaa, viimeksi 1700 osallistujaa koonneessa Liiton kesä- ja juhlakokouksessa viime elokuussa Tampereella.
Liittona olemme selvinneet kohtuullisen hyvin, henkiset vauriot ovat suurimmat ja syvimmät, jotka tietysti ovat heijastuneet toimintaan, talouteen kuin myös jäsentemme terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän korjaaminen ja hoitaminen on meidän ykkösasia tämän vuoden aikana.
Paljon toimintaa koronan aikana
Koronan aikana ei ole levätty laakereilla, odotettu, vaan olemme huoltaneet konettamme, uudistaneet toimintaamme ja toimintatapoja, sopeuttaneet toimintaa ja hankkineet rahoitusta, suunnanneet toiminnan uusille alueille strategisen suunnitelmamme mukaisesti, terästäneet sanomaamme tutkimusten kautta ja uudistaneet viestintätapojamme, keskusliiton ja piirien johdolla aktivoineet mitä erilaisilla kilpailuilla ja aktiviteeteillä yhdistyksiä ja kenttää sekä erityisesti vahvistaneet yhteiskunnallista vaikuttamista. Olemme saaneet tunnustusta ansiokkaasta toiminnastamme erityisesti uusien avaus kuten eläkkeellä työskentelystä, yhteistyöstä Alfa-TV:n kanssa, kestävästä kehityksestä ja viestinnästämme ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Järjestöjohtaminen edellyttää kasvokkaista kohtaamista ja se on jatkossakin meille tärkein toiminnan muoto, mutta uudet digi-menettelyt tulevat olemaan myös tärkeitä yhteistyön muotoja. Ajelemme useimmilla rattailla viestinnässämme, jotta jokainen jäsen varmistetaan mukaan, olipa hänellä sähköisiä välineitä tai ei. ISO KIITOS KAIKILLE.
Sanomattakin on selvää, että korona on kurittanut kaikkia, toisia vähemmän toisia enemmän. Osalle se on ollut jonkinlainen onnenkantamoinen. Se on pakottanut uudistumaan, löytämään uutta toimintaa, luonnon, arjen ja uusia ystäviä. Suurimmalle osalle se on ollut epätoivon, yksinäisyyden jopa kärsimyksen aikaa. Maailmanlaajuisesti tautiin on kuollut yli 15 miljoonaa ihmistä ja meilläkin yli 4000 henkilöä, enemmän kuin viimeisessä laajassa epidemiassa Aasialaisessa 1950-luvulla.
Koronaan liittyvissä tutkimuksissa on noussut selkeästi esille, että nuoret ja ikäihmiset ovat kärsineet kaikista eniten koronasta. Tutkimustulokset osoittavat, että molemmissa ryhmissä koronan vaikutukset ovat myös hyvin samanlaisia; yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia; liikkumisen ja harrastustoiminnan vähäisyyttä; hoidon ja hoivan saatavuusongelmat. Ikäihmisillä lisäksi on turvattomuudentunteen lisääntyminen sekä inhimillisen arvostuksen puutteen kokemukset, jotka ovat viimeisten 20 vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvaneet.
Laajemmat ongelmat eivät ole pelkästään koronan aiheuttamia, vaan syntyneet yhteiskunnassa pikkuhiljaa ja korona on kärjistänyt niitä. Niiden korjaaminen vaatii kansallisia ohjelmia. Tällaisia ovat mielenterveyden hoidon järjestäminen, soteuudistuksen läpivienti ja ennaltaehkäisevän toiminnan rakentaminen kuntien ympärille. Nämä kolme kansallista ponnistusta ovat sellaisia, joissa aktiivisilla eläkeläisillä ja eläkejärjestöillä on tärkeä rooli sekä kohteena että toimijoina.
Ennaltaehkäisevä toiminta on hyvinvoinnin perusta
Hyvinvointiyhteiskunta on luonut varsinkin meitä nuoremmille sukupolville harhakuvan siitä, että ihmisen hyvinvointi ja onnellinen elämä syntyvät ja niitä tuotetaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tai ostetaan rahalla. Tutkimukset huutavat tuloksia ja korona sen on erityisesti muistuttanut, että ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat monet arkiset asiat; liikunta, ravinto, luonto, koulutus, kulttuuri, läheiset, työpaikat ja yleensä toimivat sosiaaliset verkostot.
Hyvinvointi syntyy erilaisissa yhteisöissä eri tahojen tukemana ja itse vastuuta ottaen ja tiedostaen. Lähiyhteisöjen, perheiden ja työyhteisön kiinteä ja joustava yhteistyö on tulevaisuudessakin hyvän elämän pohja-aines. Sitä tukevat tulevaisuudessa soten luomat uudet hyvinvointialueet ja niiden palvelut, mutta enenevässä määrin kunnat, seurakunnat ja kansalaisjärjestöt.
Kyse on juhlapuheissa paljon puhutusta ennaltaehkäisevästä työstä, joka saa aivan uuden merkityksen uudessa sote ratkaisussa. Uudet kunnat tulevat olemaan ihmisten arjessa ja lähellä priimusmoottoreita, joiden tehtävänä on ottaa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä koppi ja ottaa siihen mukaan vahvasti järjestökenttä yhteisiin projekteihin, tilojen ja rahoituksellisen tuen ja osallisuuden vahvistamisen kautta. Hyvinvointialueet huolehtivat palvelujen yhteydessä tapahtuvasta ennaltaehkäisevästä työstä ja varmistavat kunnan ja hyvinvointialueen yhteisjalkaisuuden hyte-palveluissa yhteisessä palvelupisteessä kunnassa ja vuosittaisissa tulosneuvotteluissa.
Ennaltaehkäisevän toiminnan tulokset syntyvät ajan kanssa hitaasti arvojen muuttuessa kuten esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektissa tai muissa valtakunnallisista hankkeista. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jota mm eläkeläisjärjestöt ovat tehneet, Eläkeliittokin yli 50 vuotta.
Liikkumattomuuden hintalappu vuosittain on huikaiseva. UKK-Instituutin tuoreen tutkimuksen liikkumattomuuden ja istuma-/etätyön vaikutuksista yhteiskuntaan. Istumistyön hintalappu eri muodoissaan (digi-TV-etätyö yms) aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 1,5 mrd euron kustannukset, jotka muodostuvat 691 milj. euroa työkyvyttömyyseläkkeistä, 346 milj. euroa terveyspalvelujen käytöstä, 350 milj. euroa sairauspoissaoloista sekä ennenaikaisista kuolemista ja lääkkeistä loput. Liikkumattomuuden hintalappu on arvioitu 3,2 miljardiksi. Luvut ovat niin isoja, että vaikka vähänkin 10–20 saataisiin vähenemään, olisi sillä yhteiskunnalle merkitystä puhumattakaan inhimillisestä hyvästä ja elämän laadusta. Yhteiskunnassa pitäisi puhkaista liian helpon elämän tavoittelu ja muuttaa arvostusta, joka on painottunut makean ja nautiskelevan antiikin ihmisihanteen suuntaan.
Eläkeliitto sai viime viikolla kansallisen dialogi-palkinnon ja tunnustuksen kansalaiskeskustelun ja demokratian edistämisestä. Me toimimme liittomme arvojen mukaisesti ylisukupolvisesti. Me olemme tällä hetkellä näköalapaikalla, on kokemusta elämän eri vaiheista ja historian koettu taju, mutta on vastuuta ja kykyä katsoa tulevaisuuteen ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Korona on auttanut meitä, saattanut ihmiset arvostamaan arkiliikuntaa, hyötyliikunta, yhdessäoloa ja luontoa. Näissä me olemme vahvoilla. Ei pidetä vakkaa kannen alla, vaan kylvetään avovakasta reippain kaarin verkostojemme kautta: päiväkodeissa, kouluissa, hoitokodeissa ja sairaaloissa ja harrastuksissamme. Uuden soten kautta perinteinen toimintamme eri muodoissaan on kullan arvoista ja uskon niin myös haluttua.
Sote maaliin ja hoitovelka hoidettava
Eläkeliiton vuodesta 2002 alkaen tavoittelema sote-uudistus saatiin lopulta käyntiin ja valmisteluun. Sen onnistumisen perusta on edellä mainittu ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa.
Palveluiden kustannusten painopistettä tulee siirtää kautta linjan nykyistä varhaisempaan vaiheeseen ja matalan kynnyksen palveluihin; erikoissairaanhoidosta ja erityistason sosiaalipalveluista perustasolle. Samalla tarvitsemme perusteellisen toiminta- ja tekemisen tapojen muutoksen, joustavampia hoitotapahtumaan ja elämäntilanteeseen sopivia palvelujen tuottamis- ja tekemistapoja. Digitalisaatiota ja etäkäyntejä niissä asioissa ja niiden asiakkaiden kohdalla, joihin toimintamalli soveltuu. Samalla aikaa säästyy asiakkaisiin, jotka todella tarvitsevat kohtaamista ja tiimimuotoista moniammatillista toimintaa.
Eläkeliitto on korostanut omalääkäri/hoitaja mallin toteuttamista ikäihmisten hoidon jatkuvuuden, henkilökohtaisen turvallisuuden ja hoidon laadun varmistamiseksi. Se on mahdollista kaikkien kohdalla, koska silloin voitaisiin ratkaista myös työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon rooli. Suomi on outo lintu sekä sv-korvauksen käytön että työterveyshuollon laajassa käytössä, joita ei samassa muodossa muualla maailmassa ole. Työterveyshuolto on integroitava kiinteäksi osaksi perusterveydenhuoltoa. Malleja on useita. Entisen kansliapäällikkö Puron viikko sitten esittämä integroitu malli on hyvä ratkaisu, jossa jokainen henkilö on yhden palvelupisteen palveluksessa, josta saa palvelut. Digiaikana erilaiset rahoitusjärjestelmät ja vastuut ovat organisoitavissa.
Harvaanasutussa ja pitkien etäisyyksien maassa eläkeläisten kannalta on tärkeää palvelujen saatavuus läheltä ja nopeasti, palvelutarpeen haltuunottaminen ensimmäisessä yhteydenotossa, kuten ministeri Linden esitteli viime viikon lakimuutoksen yhteydessä. Lähipalveluasema edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä jokaisen kunnan tai kaupunginosan keskellä. Siinä yhdistyvät hyvinvointialueen palvelut, kuntien hyte-palvelut sekä järjestökentän palvelut. Se on hyvinvointialueen avoin ovi paikallisille ihmisille ja toimijoille.
Tärkeintä ei ole palveluaseman koko, muoto, henkilöstön määrä tai ammattijakauma. Tärkeintä on palvelun nopea saatavuus ja alueen väestön tarvetta vastaavan henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Vähintään asemalla tulisi olla sairaanhoitajan vastaanotto, kotisairaanhoitajien tukipiste ja neuvolatoiminnat sekä hyvät konsultaatioyhteydet hyvinvointialueeseen.
Toivon, että me eläkeliittolaiset vaikutamme aktiivisesti varsinaisen oman toiminnan lisäksi kuntien vanhusneuvostoissa ja myös hyvinvointialueen neuvostoissa. Liitosta ja piireistä saadaan koulutus- ja neuvontatukea tässä työssä.
Eläkeläinen on aktiivinen osa yhteiskuntaa
Eläkeläisiä on nyt 1,6 miljoonaa ja vuosikymmenen loppuun tulee 200 000 lisää. Tämä on rikkaus ja siunaus yhteiskunnalle, ei taakka. Vaikka korona ajoi eläkeläiset perinteiseen passiiviseen rooliin, emme alistu siihen. Me haluamme nostaa eläkeläisten arvostuksen. Me olemme aktiivinen ja kantava voima yhteiskunnassa sekä veronmaksajina, yhteiskunnalle työtä tekevinä että kuluttajina.
Jokainen eläkeläinen on oikeutettu hyvään ja turvalliseen eläkeaikaan. Mutta hänellä on täytenä kansalaisena omasta halustaan ja vapaaehtoisesti osallistua työelämään, yhteiskunnan rientoihin, päätöksentekoon ja harrastuksiin tasa-arvoisesti. Tässä on vielä valtavasti asenteiden murtamista niin eläkeläisten keskuudessa kuin nuorten ja työelämässä olevien keskuudessa. Asenteet ovat koronan aikana jyrkentyneet.
Ensimmäisen kerran historiassa meillä on tilanne, että meillä on 60-80 vuotiaiden ihmisten tutkitusti suhteellisen terve sukupolvi, joka haluaa hyödyntää ammatillista kokemustaan uudella tavalla myös työelämässä tai vapaaehtoistyössä ja saada siitä rikkautta elämäänsä. Meillä ei ole huolehdittu työelämän loppupuolen joustavoittamisesta ja valmistautumisesta liukumalla eläkkeelle työtä tehden myös eläkkeellä. Halua tähän on tutkimuksissa ja meidän toteuttamassa eläkkeeltä töihin hankkeessa on tullut esille. Meitä tarvitaan tässä keskustelussa, olemme johtava organisaatio ja siitä huolehditaan jatkossakin.
Lopuksi
Viimeiset 2 vuotta ovat kovasti koetelleet suomalaisia ja koko Eurooppaa. Vanha seesteinen manner on kokenut koronan kirot, mutta sen jatkoksi olemme saaneet kokea sodan kirot, joilta uskoimme välttyvämme sivistyneessä Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja jo viime vuoden puolella Suomen ja Ruotsin itsemääräämisoikeuden kyseenalaistaminen turvallisuuspolitiikassa muuttivat suomalaisten ja poliittisen johdon mielen. Entinen luottamukseen perustuva ja hyväksi koettu linja ei päde, muutos on välttämätön.
Uskon, että liittomme jäsenet antavat hiljaisen siunauksen uudelle selkeälle linjaukselle. Tähän saakka asia on hoidettu linjakkaasti ja voidaan yhtyä presidentti Niinistön toteamukseen, että prosessi on toistaiseksi ollut malliesimerkki hötkyilemättömästä asian hoidosta, demokratian riemuvoitto.
Eläkeliittona käsittelimme Ukrainan tilannetta liittovaltuuston kokouksessa viime viikolla. Päädyimme siihen, että keskusliitto lahjoittaa EKL:n lailla 1000 euroa Ukrainan keräykseen ja selvittää Yhtä-köyttä yhdistyksen toimesta, missä määrin maahanmuuttajien joukossa on ikäihmisiä Piirit ja yhdistykset voivat tilanteensa mukaisesti osallistua tukemaan tai järjestämään muita paikallisia aktiviteetteja haluamallaan tavalla. Tästähän oli esimerkkejä mm Keski-Suomesta, jossa lahjoitettiin reilu summa tanssien ja kahvittelun rahoja Ukrainan tukeen.
Pääviestini tällä kertaa oli, että laivaamme on huollettu, korjattu ja väkeä koulutettu upeasti koronan aikana. Toinen viestini oli ennaltaehkäisevän työn, eli meidän työmme merkitys yhteiskunnalle ja toiminnan käynnistämistarve nyt. Kolmas viestini oli sote, lähipalvelu ja niiden vartiointi vanhusneuvostoissa ja neljäs viestini oli uudet ennakkoluulottomat avaukset uusien jäsenten innoittamiseksi ja innoittamina.
Antoisaa ja innokasta seminaaria. KIITOS TEILLE JOKAISELLE!