elakelaisparlamentti_2021

Eläkejärjestelmä puhutti EETU ry:n Eläkeläisparlamentissa

Julkaistu 19.11.2021

Eläkejärjestelmä elää ja hengittää talouden ja yhteiskunnan muun päätöksenteon tahdissa, todettiin EETU ry:n Eläkeläisparlamentissa.

Katso tallenne:

Ikääntyvän yhteiskunnan tärkein paikka saattaakin olla koulu”, totesi Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä Eläkeläisparlamentissa.

”Lasten ja nuorten asia on eläkepoliittisestikin tärkeä. Tämän päivän kolme-neljäkymppisten kannalta olennaista on se, miten pidämme lapsista huolta ja miten heitä koulutamme. Tämän päivän lasten on vuoro aikanaan rahoittaa edellä menijöitten eläkkeitä”. 

”Mitä vähemmän lapsia ja nuoria yhteiskunnassa on, sen tärkeämmäksi tavoitteeksi tulee heidän asemastaan, terveydenhuollostaan ja koulutuksestaan huolehtiminen.  Yhä vähemmän on varaa siihen, että osa nuorista putoaa koulutuksesta ilman päästötodistusta tai ammattia, jolla elättää itseään.”

Siimes kuvaili esityksessään, miten yhteiskunnan rajallisia voimavaroja täytyy purukumin tavoin venyttää, koska huolta on pidettävä väestön ”molemmista ääripäistä”: Sekä ikääntyneiden ihmisten eläkkeistä, hoivasta, terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista että lasten ja nuorten pärjäämisestä.

”Eläkejärjestelmä elää ja hengittää talouden ja yhteiskunnan muun päätöksenteon tahdissa. Eläkeneuvottelujen ulkopuolella pitäisi hallituksen ja eduskunnan toimesta tulevaisuudessa saada julkisen talouden tilaan, talouskasvuun ja yhteiskunnan työllistämiskykyyn liittyvät seikat nykyistä parempaan tilaan”, Siimes sanoi.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto viittasi esityksessään syyskuussa julkistettuun tanskalaisprofessori Torben M. Andersenin raporttiin Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä.

”Raportti oli tasapainoinen. Suomen eläkejärjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Kehitettäviä lohkojakin silti on.”  Murto nosti esimerkiksi yrittäjien eläkevakuutuksen, joka hänen mukaansa kaipaa voimakasta uudistamista.

”Se että meillä on eläkejärjestelmässä noin 30 vuoden päästä maksupaineita, on todellinen rajoite ja tulee vaikuttamaan seuraavan eläkeuudistuksen tekemiseen. Mutta se paine on ollut laskelmissa mukana jo monta vuosikymmentä. Eli jos Andersenin raportin uutisoinnista tuli kuva, että nyt löydettiin uusi ongelma, niin silloin ei olla katsottu aikaisempia laskelmia pitkään aikaan.”

Videoidun puheenvuoron Eläkeläisparlamentille esittänyt sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi, että eläkejärjestelmää kehitetään tällä hallituskaudella mm. uudistamalla perhe-eläkkeitä ja yrittäjien eläkelakia sekä säätämällä niin sanotusta lineaarisesta mallista työkyvyttömyyseläkkeen ja ansioiden yhteensovittamiseksi.

Sarkkinen otti esille myös kansalaisjärjestöjen – siis esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen ­– rahoituksen. Se nojaa olennaisesti veikkausvoittovaroihin, jotka koronapandemian ja pelihaittojen ehkäisytoimenpiteiden vuoksi ovat huvenneet. Parhaillaan pohditaan, miten rahoitus järjestetään vuoden 2023 jälkeen.

”Mikäli rahoitus päätetään siirtää suoraan valtion budjettiin, on tärkeää varmistaa järjestökentän itsenäisyys. Järjestöjen rahoitus ei voi seilata ennakoimattomasti poliittisten suhdanteiden mukaisesti”, Sarkkinen totesi.

Eläkeläisparlamenttiin osallistui kutsuttuja edustajia kaikista kuudesta EETU-järjestöstä. Tilaisuus myös striimattiin suorana lähetyksenä vapaasti verkossa katsottavaksi.

Parlamentille esiteltiin tuloksia kyselystä, jonka EETU on tehnyt alueellisesta yhteistyöstä. Keskustelussa suunnattiin kohti historiallista aluehallintouudistusta.

”Edessä on järjestöjen yhteinen ponnistus. Katsotaan eteenpäin, että päästään vaikuttamaan muun muassa uusissa alueellisissa vanhusneuvostoissa”, salissa todettiin.

Teksti: Tuomas Talvila