”Oman kodin pitäisi olla turvapaikka, huolta on kuitenkin ihan tarpeeksi ettei tarvitsisi koko ajan miettiä mitä lisämaksuja tulee.”
Hallitus valmistelee kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen toteuttamista. Hallituksen esitys on etenemässä eduskuntaan toukokuussa 2024.
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että kiinteistöjen verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Perusteeksi on esitetty, että verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.
Nykyisellään kalliiden, vanhojen keskeisillä paikoilla sijaitsevien kiinteistöjen verotusarvot ovat ikäalennusten takia verrattain alhaiset saman alueen laidoilla sijaitseviin uudisrakennuksiin nähden. Lisäksi tonttien verotusarvot eivät kuvasta niiden arvoa. Syrjäalueilla, joissa tonttien ja kiinteistöjen arvot ovat laskeneet merkittävästi, on kiinteistövero puolestaan jäänyt liian korkealle tasolle.
Kiinteistöjen markkina-arvot ovat riski
Nykyisin rakennuksen sijainti ei vaikuta verotusarvoon. Uudistuksen seurauksena sijainti vaikuttaisi. Kiinteistövero asettuisi vastaamaan kiinteistöjen aluekohtaisia markkina-arvoja. Kiinteistövero laskettaisiin verotusarvosta, jonka muutoksiin vaikuttaisivat alueella tehdyt kiinteistökaupat. Kauppahintojen nousu nostaisi täten alueen maapohjan verotusarvoja
Verottaja keräisi maanmittauslaitoksen kauppahintatiedoista ja muista tiedoista johdetut aluekohtaiset keskimääräiset, vuosittain päivitettävät kiinteistöjen kauppahinnat ja määrittäisi verotusarvot niiden perusteella alueellisesti. Vero pohjautuisi keskimääräisiin tilastollisiin tietoihin, ei kiinteistön oikeisiin tietoihin.
Siten jatkossa yksittäiset suuret kiinteistökaupat voisivat nostaa täysin sattumanvaraisesti jonkin alueen maapohjan verotusarvoa. Seurauksena tästä esimerkiksi muutaman sadan metrin päässä, mutta toisella postinumeroalueella asuva naapuri voisi selvitä merkittävästi pienemmällä kiinteistöverolla kuin toinen kiinteistön omistaja, jonka postinumeroalueella yksittäiset kiinteistökaupat ovat valtiovarainministeriön suunnitteleman veronmääräytymisperusteen mukaan nostamassa kiinteistöveroa. Toisistaan lähietäisyydellä olevat kotitaloudet voisivat joutua maksamaan räikeästi eri suuruista kiinteistöveroa täsmälleen samanlaisesta kiinteistöstä. Se ei olisi yhdenvertaista eikä oikeudenmukaiselta.
Uudistus voi tuoda pahimmillaan moninkertaisia, ennakoimattoman suuria korotuksia kotitalouksien kiinteistöverotukseen. Pienelle osalle kotitalouksista veron on laskettu nousevan enemmän kuin 255 euroa, mikä on huomattava korotus.
Oma koti ei ole vanhukselle tuottavaa omaisuutta
Pitää muistaa, että korotus osuu ns. tavallisten ihmisten osalta heidän koteihinsa. Koti ei ole eläkeläiselle tuottavaa omaisuutta.
Kiinteistövero on tasavero. Se ei huomioi kiinteistön asukkaan tulotasoa millään tavalla. Veron määrän ennakoimattomuus muodostuisi ongelmaksi eläkeläisille, sillä suuri osa suomalaisten eläkkeistä ei ole suuria.
Kolmasosan eläke vuonna 2022 oli alle 1250 e/br/kk. Mediaanieläke oli 1640 e/br/kk. Toisin kuin työikäisten kohdalla ainakin teoriassa on, valtaosa vanhuuseläkeläisistä ei pysty korottamaan omaa tulotasoaan esimerkiksi lisätyötä tekemällä. Niukan eläkkeen varassa on taiteiltava jopa vuosikymmeniä eikä eläke monen kohdalla enää riitä. Omasta kodista ei ole mitään tuloa, jolla korotusta voisi kompensoida. Kyseessä on vanhuksen oma koti.
Mitä pienemmät ihmisen eläketulot ovat, sitä suurempi osa niistä kuluu välittömiin perustarpeisiin, kuten asumiseen, sähkö-, vesi- ja jätehuollon maksuihin sekä pakollisiin terveydenhuoltomenoihin. Joustonvaraa ei ole.
Suurelle osalle pienituloisista eläkeläisistä kiinteistöverotuksen uudistus voi merkitä nopeaa ja huomattavaa toimeentulon lisäkiristämistä. Pahimmillaan veronkorotus voi uhata eläkeläisen oikeutta omaan kotiin. Enemmistö eläkeläisistä ei tätä hyväksy. Sen osoittavat Eläkeliiton kyselyn tulokset:
Eläkeliiton 22.2–6.3.2024 tekemään jäsenkyselyyn vastasi 3536 eläkeläistä. Uudistuksen valmistelun asiakirjat olivat kokonaisuudessaan kyselyn liitteenä. Vastaajat olivat iältään pääosin alle 80-vuotiaina (91 %). Yli joka toinen vastaajista oli nainen (57 %).
Nykyisen kiinteistöveron määrää piti sopivana joka kolmas. Puolet piti tämänhetkistä kiinteistöveroaan liian suurena. Noin puolella vastaajista kuukausieläkkeen määrä bruttona oli 1500–2500 e. Pienimpiä (alle 1500 e/br/kk) eläkkeitä sai hieman yli neljännes (22 %). Suuria, yli 3000 e/br/kk, eläkkeitä sai alle neljännes (18 %),
Jo tällä hetkellä 60 % vastaajista oli suunnitellut muutoksia omaan asumiseen kohonneiden asumiskustannusten takia. 30 % aikoo sopeuttaa asumismenojaan vähentämällä energian kulutusta edelleen nykyisestään. Enemmän kuin yksi kymmenestä suunnitteli oman kotinsa myyntiä.
Eniten pelättiin menojen nousemista
Monia vastaajia pelotti asumiskustannusten nousu, jota ei voisi ennakoida.
”Kiinteistövero on vielä jotenkuten siedettävä. Mutta muiden sähkö-, vesi-yleiskustannusten nousuista johtuen mikäli kiinteistöverokin lisäksi nousee hallitsemattomasti, se on kuolinisku yksinäisen eläkeläisen taloudelle.”
”Kiinteistöveroa ei saa nostaa, koska kaikki kustannukset ovat nousseet paljon, etenkin sähkö tosi paljon. Eläkeläisten eläkkeet eivät riitä kaikkiin maksuihin, varsinkaan, jos on velkaa tai sairastaa paljon ja lääkkeet ovat kalliita, joten miettivät, että ostanko ruokaa. Ruuasta tingitään. Vaatteita yms. ei ostella, jne. Pitää voida ennakoida mihin eläke riittää.”
”Minun eläkkeeni on alle köyhyysrajan, joka on 1200 euroa. Asumistukea tai muita sosiaalitukia en saa. Lääkekulut on 67 euroa/kk Kela-korvauksen jälkeen. Meitä pieneläkeläisiä on satoja tuhansia ja kaikki kustannusten nousu aiheuttaa entistä enemmän kurjuutta.”
Kyseessä ei ole vain aineellisen niukkuuden pelko. Koettiin, että suoriutuminen omilla tuloillaan välttämättömistä menoistaan myös ikääntyneenä ylläpitää ihmisen elämänhallintaa ja omanarvon tunnetta.
”Iäkäs pientä eläkettä saava yksin asuva nainen on koko ajan pulassa asumisensa suhteen, varsinkin nyt, kun tämä talvi on ollut todella ankara ja sähkölaskut ovat / ovat olleet huipussaan. Koko yhteiskunnan etu ON, että myös me pienituloiset jo "naru kurkussa olevat " pystyisimme asumaan jatkossakin mahdollisimman pitkään omassa kodissa itsenäisesti.
Paljon puhutaan ennaltaehkäisevistä toimista, MUTTA jokainen tietää, että mikä tahansa yksittäinen toimenpide voi romahduttaa hyvin pienituloisen itsenäisen asumisen. Ikääntyneelle itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys on suuri ihmisarvoa ylläpitävä arvo.”
Valtaosa vastaajista asui omistusasunnossa muualla kuin kaupungissa puolison tai kumppanin kanssa asuvia eläkeläisiä. 90 % vastaajista asui omistusasunnossa. Yleisin asumismuoto oli omakotitalo tai pientalo (65 %) joka sijaitsi kuntakeskuksessa, taajamassa tai maaseudulla (70 %).
Kaupunkien ulkopuolella kiinteistöveroa ei koettu oikeutetuksi, sillä sille ei saanut vastinetta.
”Asutaan mieheni kanssa haja-asutusalueella, täällä ei ole katuvaloja eikä muutakaan kunnallistekniikkaa. Teiden auraukset täytyy hoitaa omalla kustannuksella. Joten mitään vastinetta emme saa kiinteistöverolle.”
”Varsinkin maaseudulla ei kiinteistöverolle saa oikein mitään vastinetta. Tiemaksut, likakaivojen tyhjennys yms. on maksettava vielä erikseen. Eli, verotuksella saatu raha ei kohdennu esim. sen alueen palvelujen säilymiseen tms.”
”Haja-asutusalueella sille ei saa minkäänlaista vastinetta. Taajamassa kunta kustantaa valaistuksen ja teiden aurauksen ja hiekoitukset mutta haja-asutusalueilla ihmiset maksavat kaiken itse joten kiinteistövero ei ole tasapuolinen.”
Kiinteistöveron uudistus saa tukea niiltä eläkeläisiltä, jotka kokevat saavansa verolle vastinetta
ja niiltä, joilla on maksukykyä varautumiseen veron mahdolliseen nousuun. Noin kaksi kolmasosaa eläkeläistä ei kuulu tähän ryhmään.
Eläkeliiton viesti eduskunnalle:
Uudistus on toteutettava siten, että heikoimmin selviävien asioita edistetään
Jos veron perusteena käytetään kauppahintatietoja, niiden tulee olla julkisia. Vaikka kunnat alentaisivat veroprosentteja, sekään ei estä euromääräisiä korotuksia, jos maapohjan verotusarvo nousee korkeaksi.
Nyt suunniteltu uusi kiinteistöveromallin on suunniteltu perustuvan keskimäärisiin tilastollisiin tietoihin, jotka sisältävät selkeästi virheitä ja jossa hintahajonta on erittäin suurta. Tällainen on verotuksen legitimiteetin kannalta kestämätöntä.
Eläkeliitto muistuttaa, että Tanskassa yritettiin ehdotetun kaltaista uudistusta huonolla menestyksellä, jossa yritettiin tarkistaa kiinteistöjen kiinteistöveroarvoja vuosittain toteutuneiden markkinahintojen perusteella. Järjestelmän tuottamat arvostukset riittävän tarkkoja ja kiinteistöveroarvojen päivittäminen jouduttiin keskeyttämään.
Kiinteistöverotukseen voi tehdä pienempiä korjauksia, mutta ehdotettu uudistus voi eläketulon varassa elävien kohdalla johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin ja oikeusturvaongelmiin.
Kiinteistöverojärjestelmää tulee voida uudistaa. Lain valmistelussa tulee kuitenkin huomioida ikävaikutukset vanhuuseläkeläisten ikäryhmissä. Lisäksi tarvitaan portaittain siirtyminen riittävän ajan kuluessa, jotta omistajat ehtivät reagoida muutokseen.
Muistutamme, että kun kiinteistövero ensi kerran tuli voimaan vuonna 1992, todettiin lain yleisperusteluissa veron taustalähtökohdan olevan se, että kiinteistöjen omistajat hyötyvät merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen ja julkisiin palveluihin tehdyistä investoinneista. Nämä voivat sekä lisätä kiinteistöistä saatavaa juoksevaa hyötyä että nostaa merkittävästikin kiinteistöjen arvoja. Yhtenä kiinteistöjen verotukseen vaikuttavana tekijänä otettiin sen vuoksi huomioon etu- eli hyötymisperiaate, jonka mukaan oli perusteltua, että kiinteistöjen omistajat osallistuvat kyseisten julkisten menojen rahoittamiseen.
Tämän päivän yhdyskuntarakenne ja julkiset palvelut ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin 1990-luvun alussa. Kuten eläkeläisiltä keräämämme palaute kertoo, monin paikoin ei kiinteistöverolle koeta saatavan minkäänlaista vastinetta julkisten palveluiden muodossa.
Muistutamme, että kiinteistöverotus on maltillisiin arvoihin perustuvaa, kaavamaista, automaatioon perustuvaa rekisteriverotusta, joka vie lähtökohtaisesti vähän Verohallinnon resursseja. Mikäli nyt valmistelussa oleva kiinteistöverotuksen uudistus toteutuu, se tulee vaatimaan myös verohallinnolta suhteettomasti resursseja.
Ymmärrämme, että kiinteistöveron on oltava sopusoinnussa myös verojärjestelmän yleisten tavoitteiden kanssa, mutta sen tulee kuitenkin olla myös oikeudenmukainen ja verovelvollisille ymmärrettävä. Nyt valmistelussa oleva uudistus ei näitä vaatimuksia täytä. Kohtuuttomaksi nouseva ja sattumanvaraisesti määräytyvä kiinteistövero uhkaa kansalaisten oikeutta omaan kotiin ja samalla se pahimmillaan rapauttaa verojärjestelmän legitimiteettiä.