Liikenne autot

Eläkeläisjärjestöt mukaan lisäämään liikenneturvallisuutta

Julkaistu 16.8.2021

Viimeksi päivitetty 27.8.2021

Eläkeliitto on antanut liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon valtakunnallisesta liikenneturvallisuustrategiaa koskevasta raportista.

Lue lausunto 

Eläkeliitto muistuttaa, ettei ihmisen oikeus liikkua ei vähene iän myötä. Omia tarpeita vastaavan ja täysipainoisen yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistavan liikkumisen on oltava mahdollista ja turvallista myös ikääntyneille. Ikääntyneiden osuus tieliikenteessä on kasvamassa. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2040 on 27,2 prosenttia.

Viimeisen kolmen vuoden aikana kuoli vuosittain keskimäärin 67 ja loukkaantui 730 yli 64-vuotiasta tienkäyttäjää. Vuoden 2019 tietojen mukaan 77 ikäryhmään kuuluvaa loukkaantui vakavasti. Tieliikenteessä menehtyneistä lähes kolmannes ja loukkaantuneista 15 prosenttia oli ikääntyneitä. Lähes kaksi kolmesta heistä menehtyi ja puolet loukkaantui taajamien ulkopuolella.

Tätä taustaa vasten raportissa ehdotetut liikenneturvallisuutta parantavat toimet (viestintä yli 70-vuotiaille miehille sekä tietoisuuden lisääminen pyöräilyn turvalaitteista ja ikääntyville suunnitelluista polkupyöristä) eivät ole riittäviä välineitä liikenneturvallisuusstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yli 65-vuotiaiden ryhmä ei ole yhtenäinen. Vanhuusikä tarkoittaa 40 vuoden mittaista ajanjaksoa 65-vuotiaasta 105-110-vuotiaaksi. 65 vuotta täyttäneiden väestöryhmä on iältään, terveydeltään, toimintakyvyltään, sosioekonomiselta asemaltaan jne. erittäin monimuotoinen ryhmä ihmisiä. Ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita heikentynyttä toimintakykyä.

70 vuotta täyttäneiden ryhmässä voimassa olevien ajo-oikeuksien lukumäärä on Traficomin mukaan 525 865. Pelkkä ajo-oikeuksien määrä ei kuitenkaan vielä kerro ketkä sitä käyttävät, missä päin ja kuinka paljon.

Pelkkään ikään perustuvat kategoriset ohjeet eivät perustu riittävään tietoon iäkkäiden ryhmästä eivätkä siten kohdennu strategian tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta tehokkaasti. Esimerkiksi ajoterveyslainsäädännön tiukentaminen vain ikäryhmään kohdentamalla ei yksistään olisi keino parantaa liikenneturvallisuutta. Strategian vaikuttavuuden parantamiseksi tarvittaisiin siis yksilöidympää tietoa iäkkäistä ihmisistä ja yksilöityjä, kohdennettuja toimia.

Eläkeliitto katsoo, että lääkärin, joka tekee henkilön ajoterveyttä koskevat päätökset, on tunnettava sairaus, sen ajanmukainen hoito sekä potilas. Ajo-oikeutta ei tule voida rajoittaa ilman sairausspesifiä pätevyyttä ja syvällistä potilaan tuntemista. Liikennelääketieteessä tulee vahvemmin olla mukana reaktiivisten toimien rinnalla ennakoiva liikenneturvallisuuden varmistaminen.

Suuri osa iäkkäistä on usein hyväkuntoisia ja terveitä ja suuri osa heistä täyttää ajokortin terveysvaatimukset selkeästi. Tieliikenteen turvallisuutta heikentää iän karttuessa samalla lisääntyvä ajokykyä haittaavien sairauksien esiintyvyys. Tässä keskeisiä ovat neurologiset sairaudet sekä sairaudet, joihin liittyy selvä, ilman ennakko-oireita ilmaantuvan äkillisen sairauskohtauksen riski.  

Ongelma on se, että vaikka lääketieteellisiä riskitekijöitä olisi olemassa, omalla autolla liikkumiseen pakottaa se, ettei iäkkäällä ole muita vaihtoehtoja. Eläkeliitto katsoo, että julkista liikennettä tulisi kehittää kuten esim. Norjassa on tehty. Norjan julkinen tiehallinto on järjestelmällisesti lisännyt julkisen liikenteen keskuksia ja linja-autopysäkkejä kaupunkialueiden ulkopuolelle. Valtiovaranministeriön budjettiesityksessä 2022 kuitenkin leikataan 14 prosenttia julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoa ja kehittämistä. Eläkeliitto on määrärahojen pitkään jatkuneesta laskevasta suunnasta aidosti huolissaan.

Toimenpideohjelmaan tulee lisätä muiden maiden esimerkkejä hyödyntäen iäkkäille suunnattua ajotaitoja ylläpitävää koulutusta. Iäkkäille kuljettajille tulee tarjota harjoitusohjelmia, jossa käsitellään tietoa uusista liikennesäännöistä ja joka antaa täsmätukea ongelmiin, joita iäkkäät itse tunnistavat omissa ajotaidoissaan.

Lisäksi raporttiin tulee lisätä liikenteen kyberturvallisuutta käsittelevä pohdinta ja toimenpide-ehdotukset siitä, kuinka ikääntyneet ja muut väestöryhmät voivat edistää omien toimiensa osalta liikenteen kyberturvallisuutta.

Eläkeliitto katsoo, että liikennejärjestelmän turvallisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä käyttäjäymmärrystä, vuorovaikutusta iäkkäiden kanssa ja tietopohjaa kehittämällä. Kehittämisen yhteistyötahoiksi tulee ehdottomasti kutsua eläkeläisjärjestöt.  Strategian tulisi kannustaa kuntia osallistamaan kunnalliset vanhusneuvostot mukaan liikenneturvallisuuden suunnitteluun.

Irene Vuorisalo

Thumbnail
Vanhusasiamies
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi