Eläkeliitto haluaa tulevan eduskunnan rakentavan Suomea, jossa ikääntyneet ihmiset voivat hyvin, ikä ei vähennä ihmisen oikeuksia ja jossa ihmisen yhteiskunnallinen osallisuus säilyy elämän loppuun asti.
Vaaliteemamme perustuvat kansan pulssiin: Eläkeliiton +60-barometrin tuloksiin[1] sekä eläkkeellä olevilta tulleeseen ja kerättyyn palautteeseen.
Teemoja on kolme:
- Riittävä toimeentulo on turvattava jokaiselle eläkeläiselle
- Ikäsyrjintä on lakkautettava
- Perinteiset asiointikanavat on säilytettävä digitaalisten rinnalla
Toimeentulo
Suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria ja niiden varassa eletään pitkään. Eläkettä saa yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Keskieläkkeen suuruus on 1784 euroa bruttona kuukaudessa.
Suuret eläkkeet ovat Suomessa harvinaisia. Yli 3000 euron bruttoeläkkeitä kuukaudessa saa miehistä ainoastaan 13,6 prosenttia ja naisista vain 4,6 prosenttia.[2]
Yli puolet eläkeläisistä saa eläkettä bruttona 1749 euroa tai sen alle kuukaudessa (miehistä 50 prosenttia ja naisista puolestaan 67,3 prosenttia).
Eläkeläisköyhyyttä ei ole saatu poistettua. Edelleen miehistä 26 prosenttia ja naisista 36 prosenttia saa alle 1249 eläkettä bruttona kk. Pienimpiä eläkkeitä on korotettava.
Eläkkeiden verotus niissä tuloluokissa, mihin valtaosa suomalaisten eläkkeistä sijoittuu, on palkkatuloa ankarampaa. Ansiotuloon kohdistuvien veroluonteisten maksujen ja erilaisten vähennysten jälkeen käteen jäävän tulon tulee olla samansuuruinen riippumatta siitä, onko ansiotulon lähde palkka vai eläke.
Ikäsyrjintä
Yli 60-vuotiaat kokevat yhä voimakkaammin ikääntymisen leimaavan ihmisen kielteisellä tavalla. Siinä missä 1990-luvulla noin 20 prosenttia yli 60-vuotiaista koki iän olevan kielteinen leima, niin 51 prosenttia koki näin olevan vuonna 2021.[3] Ikääntyneillä on yleinen kokemus siitä, että heitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina.[4]
Ikäsyrjintä ei ole kenenkään henkilökohtaiseen omanarvontunnon kohentamisella ratkaistava kysymys.
Ikäsyrjintä vähenee vain, kun ikääntyneiden oikeuksia parannetaan samanlaisiksi kuin ne muilla ikäryhmillä on (vrt. vanhusten hoivan ihmisarvoa alentavat käytännöt). Vain vahvempi säädöspohja turvaa ikääntyneiden oikeuksia.
Päätöksillä ja laeilla tulee parantaa ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, ei heikentää eikä jättää huomiotta niitä. Vahvistaessaan lakeja kansanedustajilla tulee olla tieto siitä, minkälaisia vaikutuksia päätöksillä ja laeilla on iäkkäisiin ihmisiin (vrt. lapsi- ja ympäristövaikutusten arviointi). Säädöspohjan vahvistamiseksi Suomen on myös sitouduttava ikääntyneitä koskevan YK:n ihmisoikeussopimuksen edistämiseen.
Perinteiset asiointikanavat
Sinällään hyvä digitalisaatio ei tuo mukanaan yksinomaan helpotusta iäkkäiden elämään vaan myös yleisiä ja ihmisten yhdenvertaisuutta uhkaavia ongelmia.
Viranomaiset, pankit ja palveluntarjoajat ovat siirtäneet asiointinsa digitaaliseksi karsimalla rinnalta perinteiset asiointikanavat. Ilman riittävää tukea toteutettuna tämä menettelytapa on yksipuolisesti pakottanut ikääntyneet käyttämään digipalveluita täysin riippumatta siitä, onko ihmisellä tarvittavia tietoa, laitteita tai taitoja käyttää niitä. Yli 60-vuotiaista vain 44 prosenttia kokee hallitsevansa hyvin digitalisoituvan palveluympäristön.
Yli 40 prosentilla on jäänyt viranomaispalveluita kokonaan käyttämättä, koska asiointi on digitaalista. Esimerkiksi veroilmoituksen tekeminen ja oman veroehdotuksen tarkistaminen verkossa on onnistunut alle puolelta. Kaikkein useimmin digitalisaatio syrjäyttää kaikkein ikääntyneimpiä, yli 80-vuotisaita kansalaisia.
Vaikeudet eivät johdu halun tai kiinnostuksen puutteesta oppia vaan tuen puutteesta. Yli puolet sanoo tarvitsevansa apua digitaalisten palvelujen käytössä, mutta omaan tilanteeseen ja omiin lähtökohtiin sopivaa apua ei ole tarjolla.
Digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille vaan se on haaste päättäjille, viranomaisille ja palveluntarjoajille.
Heidän tehtävänsä on pitää jokaisen ikäisestä yhtä hyvää huolta. Haaste on tehdä asiat niin, että elämän loppuun asti jokaisen ikäisen osallisuus varmistetaan.
Hyvinvointi kuuluu kaikille ikäryhmille. Hyvinvoivista eläkeläisistä hyötyy koko yhteiskunta.
[1] Yli 60-vuotiaiden arki ja hyvinvointi Suomessa 2021, Eläkeliitto ja Tutkimustie Oy
[2] Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Eläketurvakeskus 2022, Etk.fi-tilastosivu ja taulukot
[3] Yli 60-vuotiaiden arki ja hyvinvointi Suomessa 2021, Eläkeliitto ja Tutkimustie Oy; Vanhusbarometri, STM 1994; Vanhusbarometri 1998, Vaarama, Hakkarainen, Laaksonen 1999
[4] Huomisen kynnyksellä Eläkeliitto, Eetu ry, Kantar 2019
Irene Vuorisalo
