Eläkeliiton hallitusneuvottelijoille välittämä viesti oli ikäystävällisen Suomen rakentaminen. Esitimme, että hallitus vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä, edistäisi ikääntyneiden tarpeista lähtevää asuntopolitikkaa ja kehittäisi vanhustenhuoltoa. Useita esityksiämme on otettu huomioon.
Hallitusohjelmassa luvataan vähentää eläkeläisten köyhyyttä ja köyhtymistä kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Edellisellä hallituskaudella jäädytetyt sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotukset alkavat jälleen. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kansaneläkkeeseen, työttömyysetuuksiin ja lapsilisiin tehdään jälleen suunnilleen inflaation nousua vastaavat korotukset. Indeksikorotukset tehdään kansaneläkeindeksin ja kuluttajahintaindeksin mukaisina vuoden 2020 alusta.
Hallitus aikoo käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Lisäksi hallitus lupaa käynnistää kolmikantaisen selvityksen siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Selvityksellä kartoitetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.
Edellisen hallitusohjelman tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskeva asiakasmaksulaki halutaan uudistaa hoidon taloudellisten esteiden vähentämiseksi ja terveyden tasa-arvon lisäämiseksi. Verotuksen kotitalousvähennyksen rinnalle halutaan luoda tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta hyötyisivät myös pienituloisimmat.
Hallitusohjelmassa halutaan varmistaa, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Myös lähipalveluiden saavutettavuus on huomioitava.
Iäkkäiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseksi luvataan laatia poikkihallinnollinen ikäohjelma yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden tahojen kanssa. Keskeiseksi yhteiskunnan ikäystävällisyyden edistämisen keinoksi perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto. Vanhusten tietoisuutta omista oikeuksistaan vahvistetaan ja niiden tosiasiallista toteutumista tuetaan. Hallitusohjelmalla luvataan myös edistää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Väestön ikääntymiseen liittyvä esteettömien asuntojen kasvava tarve on tunnistettu. Kohtuhintaisten asuntojen tuotantoa sekä nykyisen asuntokannan korjaamista niin kaupunkiseuduilla kuin väestöltään vähenevillä alueillakin. Toteutetaan osana hallituskauden uutta ikäohjelmaa erillinen ikääntyneiden asumisen toimen pideohjelma. Kehitetään ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista yhdessä kuntien kanssa. Edistetään esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) päivitetään. Vanhuspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta lisätään. Sekä omavalvontaa että viranomaisvalvontaa vanhuspalveluissa luvataan kehittää. Mitoituksen toteutuksessa otettaisiin huomioon aina ensisijaisesti hoitoisuus, mutta hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus olisi 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.
Hallitusohjelmassa luvataan myös vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua sekä kehittää omaishoitoa.
Rinteen hallitusohjelmaa on vahvasti kritisoitu siitä, että se on kirjoitettu yleiselle tasolle. Luvataan asioita ilman yksilöityjä keinoja tai aikatauluja. Mitä lupaukset käytännössä tarkoittavat? Ovatko lupaukset katteettomia?
Konkretisointia tarvitaan. Monet luvatuista asioista ovat toteutettavissa asteittain käynnistämällä tavoitteellisia kehittämisohjelmia. Muutosten ristikkäiset vaikutukset eläkkeellä oleviin tulee arvioida. Esimerkiksi pienituloisten eläkeläisten tulot paranevat, mutta samalla toteutettavat kiinteistö- ja polttoaineverojen korotukset osuvat erityisesti heikosti toimeentuleviin. Polttoaineen verotus saattaa estää välttämättömiin terveyspalveluihin pääsyn syrjäseuduilla.
Mikä merkitys lupauksilla on? Eläkkeellä olevien tarpeet tunnistava, myönteinen arvopohja on välttämätön lähtökohta sille, että yhteiskuntaa ylipäätään voidaan kehittää eläkkeellä olevien tarpeita vastaavaksi. Toisin kuin viimeisten hallitusohjelmien aikana eläkkeellä olevat saavat nyt luottamusta siihen, että heidän tarpeensa on tunnistettu.
Irene Vuorisalo
