YLEn Aamu TV1 haastatteli 22.2.2022 Eläkeliiton vanhusasiamiestä. Suomen hallitus on lupaillut hyvityksiä kalliin polttoaineen hinnan takia, mutta Eläkeliitto pitää hallituksen esitystä riittämättömänä. Syy tähän on se, että keino, jolla helpotuksia kaavaillaan eli verotuksen matkakuluvähennyksen korotus kohdentuu vain työssäkäyviin.
Polttonaineen hinnan korotuksen vaikutuksista ei ole tehty eläketulolla elävät mukaan ottavaa kokonaisarviointia. Työssä käynti ei saa olla ihmisen yhteiskunnallisen osallisuuden ehto.
Hallitus on erittäin kiitettävällä tavalla paneutunut kehittämään kehittänyt ikäihmisten hoivaa ja kotihoitoa. Eläkkeellä on kuitenkin yli puolitoista miljoonaa suomalaista. Tästä ikäryhmästä ani harva on kotipalveluiden tai palveluasumisen piirissä. Valtaosa asuu omissa kodeissaan ja orientoituu sieltä käsin maailmaan.
Kallis polttoaine tuntuu eläkeläisten elämässä ja arjessa. Eläkeliiton vuonna 2021 toteuttaman +60-barometrin mukaan kokonaan puuttuvat tai puutteellisesti toimivat julkiset kulkuyhteydet pakottavat eläkeläisiä yksityisautoiluun seuduilla, joilla palveluasiointi on mahdotonta ilman joukkoliikenneyhteyksiä. Kaupassa käynti, terveyden ja sairaanhoidon palvelut, apteekkipalvelut ja kirjasto olivat saavutettavissa julkisen liikenteen avulla vain alle kolmannekselle yli tuhannesta tutkimukseen vastaajista.
Monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa, sillä julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen varattuja määrärahoja vuonna 2016 leikattiin merkittävästi. Tätä on osittain yritetty kuroa umpeen, mutta julkinen liikenne on monilla paikkakunnilla supistunut olemattomiin.
Kyse on taustalla isommasta kokonaisuudesta kuin yksittäisten verojen korotuksista. Suuri osa suomalaisten eläkkeistä on pieniä. Noin puolet on alle 1500 euroa ja kolmasosa alle 1250 euroa kuukaudessa. Tilanne on ollut vaikea monella jo ennen hinnankorotuksia. Sähköllä lämmittävien lasku kasvoi Energiaviraston mukaan viime vuonna yli 35 prosenttia.
Eläkeläisten taloudelliset vaikeudet eivät poistuneet. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä yli 65-vuotiaiden ikäluokissa on jatkanut kasvuaan. Eläkkeellä oleville rekisteröidään myös aiempia vuosia enemmän vuokrahäiriöitä. Eläkkeellä olevat ovat keskeinen kohderyhmä ulosotossa olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa.
Eläkkeellä eletään yhä pitempään. Se tarkoittaa, että elämän loppuvaiheessa omat säästöt on monen kohdalla syöty. Heikentyneen toimintakyvyn vuoksi ei ihmisellä enää ole olemassa mitään muita keinoja oman tulotasonsa parantamiseksi. Eläkkeellä kohtuuttomat tilanteet kroonistuvat loppuelämän mittaiseksi, vuosien kärsimykseksi.
Eläkeliitto vaatii, että polttoaineen ja sähkön hinnan korotukset hyvitetään kohdennetusti niille eläkeläistalouksille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin kohonneiden hintojen vuoksi. Jos ei hyvitystä ei nyt kohdenneta muille kuin työssä käyville niin yhä suurempi joukko eläkeläisiä joutuu tinkimään välttämättömistä menoistaan. Ennen kaikkea taustalla oleva iso kehittämisen kokonaisuus on pienten eläkkeiden varassa elävien toimeentulon parantaminen kokonaisuudessaan.
Irene Vuorisalo
