Eläkeliitto kritisoi Atte Harjanteen, Tero Lundstedtin ja Jussi Pyykkösen provokatiivisen pamfletin ehdotusta, jossa eläkkeiden verotusta kiristettäisiin lisää ympäristösyistä. Ehdotus on Harjanteelta vuoden sisällä jo toinen. Kun edellisellä kerralla kärki oli ”indeksijarru”, tällä kerralla se on lisätä eläkkeisiin vero, joka painottuisi ”eniten haittaa aiheuttaneelle sukupolvelle”.
Huoli ympäristön uhanalaisuudesta on perusteltu, mutta ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei voi pelkistää sukupolvien väliseksi ongelmaksi, vaan ne liittyvät laajoihin taloudellisiin rakenteisiin, energiajärjestelmiin ja kulutusmalleihin, jotka ovat juuriltaan globaaleja ja kollektiivisia.
–Ympäristön tilan tiedostaminen saattaa tuntua henkisesti raskaalta, mutta suomalaisten eläkeläisten verotuksen kiristäminen ei ole tehokas keino työskentelyssä kestävän kehityksen siirtymän eteen, toteaa Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Vuorisalo muistuttaa myös, että eläkkeen tehtävä on turvata toimeentulo vanhuuden varalta. Verotuksen eläketulovähennystä tullaan pienentämään ja eläkkeiden verotusta kiristetään 1.1.2025 alkaen, vaikka eläkkeiden verotus on jo nyt palkkatuloa ankarampaa.
Puolet yli 60-vuotiaista on jo vähentänyt kuluttamistaan ympäristösyistä
Eläkeliitto on vertaillut yli 60-vuotiaiden ja 15–29-vuotiaiden näkemyksiä ympäristöön liittyviin asioihin. Puolet yli 60-vuotiaista on jo vähentänyt kuluttamistaan ympäristösyistä. 89 % heistä pitää saastuttamista epäeettisenä ongelmana. (Eläkeliitto ja Tutkimustie Oy 2021)
Eläkeliitto huomauttaa, että tämän päivän yhteiskunta on paitsi haasteineen, myös vahvuuksineen rakentunut edellisten sukupolvien työn ansiosta.
–Tämän päivän eläkeläiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa ja sen tietopohjaa, joka mahdollistaa ilmastonmuutoksen ja sen negatiivisten vaikutusten torjunnan. Harjanteen, Lundstedtin ja Pyykkösen esitys eläkkeiden veronkiristyksestä ja sen perusteista osoittaakin surullisella tavalla suurta historiattomuutta, huomauttaa Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi.
–Vanhemmat sukupolvet ovat eläneet oman aikansa arvojen, tiedon ja elintapojen mukaan. Ei heitä tule tuomita ja laskuttaa tämän päivän arvojen ja tiedon perusteella, Kemppi jatkaa.
Ympäristön tilaa voidaan parantaa nopeammin ja tehokkaammin, kun minimoidaan haittojen aiheuttaminen nykyhetkessä. Aiempien sukupolvien syyllistäminen ei ole tehokas eikä oikeudenmukainen reaktio haasteeseen.
Pamfletin kirjoittajat esittävät myös alimman eläkeiän nostamista kahdella vuodella säilyttäen edelleen kytkös elinajanodotteeseen.
Eläkeliitto korostaa, että suomalaisessa eläkejärjestelmässä on jo tällä hetkellä vakauttajamekanismi vanhuuseläkeiän asteittaisen nousun muodossa.
–Kirjoittajat myös ilmeisen tarkoitushakuisesti unohtavat mainita, että vanhuuseläkeiän nosto on jo nyt kasvattanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ikääntyneiden työntekijöiden joukossa. Kun työkyky ei riitä uuteen eläkeikään, haetaan työkyvyttömyyseläkettä, Kemppi huomauttaa.
Lisätiedot:
Irene Vuorisalo, vanhusasiamies, Eläkeliitto ry, p. 040 725 7152, irene.vuorisalo@elakeliitto.fi