Thumbnail

Eläkeliitto: Hallitus syrjii työelämän ulkopuolella olevia eläkeläisiä

Valtiovarainministeri Annika Saarikko esitteli perjantaina hallituksen päättämiä keinoja, joilla energian hinnannousua hyvitetään kansalaisille. Eläkeliitto pitää täysin riittämättömänä päätöstä, jolla hinnan nousu hyvitetään vain työssäkäyville ja unohdetaan sadat tuhannet pienituloiset eläkeläiset.

Päätös kaventaa erityisesti niiden eläkeläisten elinehtoja, jotka julkisten kulkuyhteyksien puuttuessa ovat pakotettuja yksityisautoiluun. Monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa, sillä julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen varattuja määrärahoja on vuosi vuodelta vähennetty. Julkinen liikenne onkin monilla paikkakunnilla supistunut olemattomiin.

–Ikäystävälliseksi itseään mainostava hallitus näyttää puhuvan yhtä ja tekevän toista. Ikääntyneiden kansalaisten ahdinkoa eivät nyt tehdyt päätökset helpota lainkaan. Päätöksellä aiheutetaan tietoisesti vakavia ongelmia niille, jotka jo ennestään ovat haavoittuvassa asemassa, murehtii Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.

 

Palveluiden saavutettavuus heikkoa

Eläkeliiton vuonna 2021 toteuttaman +60-barometrin mukaan kokonaan puuttuvat tai puutteellisesti toimivat julkiset kulkuyhteydet pakottavat eläkeläisiä yksityisautoiluun seuduilla, joilla palveluasiointi on mahdotonta ilman joukkoliikenneyhteyksiä. Kaupassa käynti, terveyden ja sairaanhoidon palvelut, apteekkipalvelut ja kirjasto olivat saavutettavissa julkisen liikenteen avulla vain alle kolmannekselle yli tuhannesta tutkimukseen vastaajista. Palvelubussiliikenne ja taksien saatavuus arvioitiin vielä heikommin toimivaksi, sillä vain alle 14 prosenttia vastaajista piti niitä hyvin toimivina.

Vaikka muuta väitetään, suuri osa suomalaisten eläkkeistä on pieniä. Noin puolet suomalaisten kokonaiseläkkeistä on alle 1500 euroa ja kolmasosa alle 1250 euroa kuukaudessa. Eläkeliitto muistuttaa, että ihmisen jäädessä eläkkeelle, käteen jäävä nettotulo alenee noin puoleen siitä, mikä ihmisen työelämässä ansaitsema nettopalkka on ollut.

Eläkkeellä eletään yhä pitempään. Se tarkoittaa, että elämän loppuvaiheessa omat säästöt on monen kohdalla syöty eikä ihmisellä enää ole olemassa mitään muita keinoja oman tulotasonsa parantamiseksi. Eläkkeellä kohtuuttomat tilanteet kroonistuvat loppuelämän mittaiseksi vuosien kärsimykseksi.

Hallituksen päätöksen toteutuessa yhä suurempi joukko eläkeläisiä joutuu tinkimään välttämättömistä menoistaan. Päätös asettaa iäkkään väestöryhmän eriarvoiseen asemaan työssäkäyvän väestöryhmän kanssa.

 

Lisätietoja:

Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo

p. 040 725 7152, irene.vuorisalo(at)elakeliitto.fi

Tutustu +60-barometriin