Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa ikääntyneen henkilön tuen ja palvelujen tarpeen selvittämistä. Arvioinnilla varmistetaan, että henkilö saa tarvitsemaansa apua ajoissa. Palvelutarpeen arviointi koskee esimerkiksi koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea ja laitoshoitoa. Arvioinnin perusteella kunta tekee päätöksen palveluista.
Eläkeliitto pitää luonnosta lähtökohtaisesti hyvänä ja monipuolisena. Hoivan alueellisesti ja toimipaikkakohtaisesti epätasainen ja jopa kelvoton laatu on säännönmukainen ja yleisin Eläkeliiton iäkkäiltä itseltään saama asiakaspalaute. Samalla eläkkeellä olevat kantavat myös suurta huolta terveytensä menettämisestä.
Toimintakyvyn mittaamisen yhdenmukaistaminen ja ehdotettu yhtenäisen terminologian käyttöönotto turvaavat osaltaan hoivan hyvää laatua. Suositusluonnoksen heikkoutena voidaan pitää mittareiden suurta määrää. Suuresta määrästä tulisi valita vain tietyt mittarit, joiden käyttöön henkilöstö koulutetaan ja osaaminen ylläpidetään. Ainoastaan näin saadaan luotettavaa, yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa palvelutarpeen selvittämiseen.
Palvelutarpeen arvioinnissa esiin nouseviin asioihin tulee puuttua viipymättä. Tätä varten suosituksessa tulisi ottaa selkeästi kantaa sen puolesta, että gerontologista osaamista on Suomessa lisättävä väestön palvelutarvetta vastaavalle tasolle. Samoin tulee ottaa kantaa siihen, että osaavaa henkilökuntaa on oltava tarpeeksi, jotta palvelutarve voidaan luotettavasti selvittää. Suosituksessa tulisi myös ottaa kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön, jotta tulokset eivät jäisi eri hallinnon alojen väliin.
Iäkkään henkilön oma osallistuminen palvelutarpeen arvioimiseen on olennaisen tärkeää. On myös tunnistettava, että ikääntynyt henkilö ei välttämättä enää pysty esimerkiksi muistisairauden vuoksi arvioimaan omaa toimintakykyään realistisesti. Läheiset ovat tärkeitä tietolähteitä, mutta palvelutarpeen selvittäminen tulee aina tehdä asiaan perehtyneiden ja mittausmenetelmät hyvin tuntevien ammattilaisten toimesta.
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi tarpeen selvittämiseen tarvitaan ammattihenkilön ja asiakkaan välistä yhteisymmärrystä. Tämän saavuttamiselle täytyy olla riittävästi voimavaroja ja aikaa. Potilaan tai asiakkaan kategorisesti kieltäytyessä tarvitsemastaan hoidosta hänen turvakseen tarkoitetut lait sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista sekä potilaan asemasta ja oikeuksista voivat kääntyä itseään vastaan.
Eläkeliitto kritisoi sitä, että luonnoksen teksti on pitkälti kirjoitettu ehdolliseen muotoon. Koska kyseessä on joka tapauksessa suositus, tulisi tekstin olla selkeästi ohjaavampi. Mikäli suositus jättää tulkinnan varaa, sillä ei päästä yhdenmukaisiin käytäntöihin iäkkäiden palvelutarvetta kartoitettaessa.
Irene Vuorisalo
