Ikä ei saa olla ensisijainen hoidon tai palvelun peruste, vaan iäkäs ihminen ja hänen tarpeensa on kohdattava kokonaisuutena, todettiin yksikantaan Eläkeliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä torstaina.
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo otti esityksessään kantaa siihen, mitä asiakkaalla on lupa odottaa palvelujärjestelmältä. Vuorisalo toi esiin palvelujärjestelmässä piilevät asenteelliset ongelmat iäkkäitä kohtaan.
-Vaikka perus- ja ihmisoikeuksia huomioivia elementtejä ja piirteitä on nähtävissä yhteiskunnassa, on valitettavaa, että palvelujärjestelmän rakenteessa ilmenee edelleen syrjivää asenteellisuutta iäkkäitä asiakkaita kohtaan, Vuorisalo totesi.
Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Ahola nosti esityksessään esiin sen, ettei ikääntyvien asema yhteiskunnassa saa perustua mielipiteisiin.
-Ikääntyvillä ihmisillä on samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillakin. Sen, minkälainen asema ikääntyvillä on yhteiskunnassamme ei pitäisi olla mielipide- tai resurssikysymys. Se on paitsi moraalinen, myös ja erityisesti oikeudellinen kysymys, Ahola linjasi.
Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, geriatrian tenure track -professori Esa Jämsen kertoi pelkkään ikään perustuvien terveyspalveluiden käytäntöjen ongelmista.
-Iäkkäät muodostavat merkittävän osan terveyspalveluiden käyttäjistä, mutta pelkkään ikään perustuvat käytännöt johtavat usein joko yli- tai alihoitoon. Iäkkäiden hoitoon liittyvä osaaminen on monin paikoin puutteellista, mikä heikentää tasavertaisuutta – sitä, että kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tarkoituksenmukainen hoito, totesi Jämsen puheenvuorossaan.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi seminaarin lopuksi vanhusten palveluiden tavoitteista ja tilannekuvasta. Hänen mukaansa vanhuspalvelulain uudistamisen toinen osa kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi on käynnistetty. 1.10 voimaan astuva henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei sulje pois kotihoidon resursseja.
-Tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon työn sisältö on niin erilainen, että se osaltaan suojelee työntekijöiden vaihtumista. Kotihoitoon ollaan panostamassa taloudellisesti, totesi Kiuru.
Myös Kiuru korosti sitä, kuinka ikääntyvien toimintakyvyn säilyttäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää.
-Ikääntyvät ovat suuri voimavara, iso vaikuttajaryhmä monessa asiassa. Se, että ikääntyneet ovat toimintakykyisiä, on suurimpia vahvuuksia järjestelmässämme, Kiuru totesi.
Lisätietoja:
Eläkeliitto, vanhusasiamies Irene Vuorisalo, 040 725 7152, irene.vuorisalo@elakeliitto.fi