Hallitus aikoo uudistaa eläkejärjestelmää paikatakseen julkista taloutta. Tavoitteena on 1 mrd. suuruinen leikkaus eläkejärjestelmästä. Uudistamisen peruste on väärä.
Eläkejärjestelmän alkuperäinen tarkoitus on turvata kansalaisten toimeentulo työuran jälkeen sekä tilanteissa, joissa kansalainen on kykenemätön ansaitsemaan elantoaan vamman tai sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. Eläkeliitto vaatii, että eläkejärjestelmää kehitetään sen omista lähtökohdista käsin.
Suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria. Puolet suomalaisista saa eläkettä nettona enimmillään alle 1 350 prosenttia kuukaudessa. Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa hintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Suurinflaation vuoksi eläkkeitä on tänä vuonna korotettu tavanomaista enemmän. Sitä vastoin koko 2010-luvun keskimääräinen inflaatio oli 1,3 prosenttia vuodessa eli eläkkeiden tarkistukset ovat perinteisesti jääneet palkankorotuksia matalammiksi.
Toimeentulon huoli on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin huoli eläkeläisten keskuudessa. Toiseksi suurin huoli on hoidon sekä lähipalvelujen riittämätön saatavuus, saavutettavuus sekä laatu.
Hallitus katsoo eläkejärjestelmän olevan osa julkista taloutta. Eläkeliitto puolestaan katsoo, että suoraa yhteyttä valtion, kuntien tai hyvinvointialueiden talouteen ei työeläkejärjestelmällä ole. Työeläkkeet rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työeläkemaksuilla sekä työeläkerahastojen sijoitustuotoilla.
Uudistuksesta saaduissa tiedoissa esillä ollut yksi tavoite on sääntöpohjainen vakautusjärjestelmän käyttöönotto, jossa maksussa olevat eläkkeet voivat jopa laskea. Tällaista tulevaisuutta emme halua.
Mikäli valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusvajeita paikataan eläkemaksuja tai maksussa olevien eläkkeiden indeksejä leikkaamalla, kasvatetaan eläkeläisköyhyyttä ja pudotetaan lisää kansalaisia perusturvan piiriin. Sääntöpohjaista vakautusjärjestelmää ei tule siksi hyväksyä osaksi eläkejärjestelmää. Miljardi euroa säästävän eläkeuudistuksen lisäksi hallitus leikkaa myös sosiaaliturvaa ja palveluiden rahoitusta, mikä vaikuttaa eläkeläisten toimeentuloon ja palvelujen saantiin.
Suomalainen työeläkejärjestelmä perustuu ylisukupolviseen luottamukseen ja ennustettavuuteen. Uudistuksia eläkejärjestelmään on tehty aina perustuen tutkimustietoon uudistusten vaikutuksista.
Uudistuksia valmistelemaan on myös osallistettu konsensushengessä työmarkkinaosapuolet. Eläkeliitto toivoo mahdollisuutta osapuolten aidolle vuoropuhelulle. Osapuolten tulee huomioida eläkeläisten ääni, sillä jokaisen osapuolen mandaatti tulee kansalasilta.
Edellinen eläkeuudistus tehtiin vuonna 2017. Tämän eläkeuudistuksen vaikutukset eivät vielä ole täysmääräisesti nähtävissä. Eläkejärjestelmää luonnollisesti on kehitettävä, mutta korjataanko nyt sellaista mikä oikeasti ei ole rikki?
Irene Vuorisalo
