Thumbnail

Eläkkeellä on tultava toimeen

Julkaistu 11.6.2019

Eläkeläisten toimeentulosta käydyssä keskustelussa on viime aikoina keskitytty pitkälti eläkeläisten tulojen eli eläkkeiden kehitykseen. Vähemmän huomiota on saanut toinen toimeentuloon vaikuttava ulottuvuus eli menot.

Törmäsin viime syksynä uutiseen, joka kertoi asumismenojen kasvua ennakoivan tutkimuksen tuloksista. Kiinteistöliiton ja omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella teettämä selvitys arvioi, että asumismenot kasvavat seuraavien kahden vuoden aikana keskimäärin noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Eläkeläisten asumismenojen arvioitiin kasvavan peräti kolmen prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan työeläkkeiden arvioidaan kasvavan vain noin prosentin.

Pellervon taloustutkimus arvioi selvityksessään, että kalleinta asuminen on kerrostalossa sijaitsevassa omistusasunnossa asuvalla eläkeläisnaisella. Vuonna 2020 eläkkeestä yli 42 prosenttia kuluu asumiseen, kun vielä vuonna 2012 vastaava luku oli 36 prosenttia.

Eläkeläisten toimeentulon haasteita kuvaa myös Eläketurvakeskuksen tutkimus viime vuodelta.  Tutkimuksen mukaan 45 prosenttia eläkeläisistä koki jonkinasteisia toimeentulovaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa. Noin kymmenellä prosentilla oli vakavampia vaikeuksia välttämättömyysmenojen kuten ruoan, lääkkeiden ja terveydenhoidon menojen kattamisessa.

Vaikka monilla mittareilla eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti viime vuosikymmenten aikana, on eläkeläisköyhyys edelleen vakava ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Eläkeliiton toimintaohjelmassa vuosille 2019–2020 on yhdeksi keskeiseksi vaikuttamisen tavoitteeksi määriteltykin eläkeläisköyhyyden vähentäminen. 
Eläkeliitto lähetti viime kuussa omat terveisensä säätytalolle kokoontuneille hallitusneuvottelijoille. Eläkeläisten toimeentulon parantamista ei saa unohtaa, kun hallitusohjelmaa laaditaan.

Nyt tarvitaan valtakunnallinen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa toimenpiteitä kohdennetaan niin kansaneläkkeiden tason parantamiseen kuin sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistamiseen.

Hallituksen muodostajia on myös hyvä muistuttaa siitä, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet aiheuttavat julkiselle taloudelle kustannuksia, mutta ne myös lisäävät verotuloja ja vähentävät paineita muiden tulonsiirtojen käytölle. Nyt on eläkeläisten ja ikäihmisten vuoro.


Anssi Kemppi
toiminnanjohtaja
anssi.kemppi@elakeliitto.fi