Sähkön hinta ajaa suomalaisia ahdinkoon. Väestöryhmänä niin ikääntyneet kuin nuoretkin eläkeläiset ovat kuitenkin kohonneen sähkön hinnan aiheuttamassa hätätilanteessa muita ikäryhmiä enemmän riippuvaisia valtion tukitoimista.
Tämä johtuu siitä, että valtaosa eläkkeistä ei ole suuria ja niiden varassa eletään yhä pitempään, kymmenien vuosien ajan. Eläkeläisistä noin kolmasosan bruttoeläke jää alle 1250 euron kuukaudessa. Naisista hieman yli puolet saa bruttona alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa. Korkeassa iässä olevalla ihmisellä ei ole realistia mahdollisuuksia itse parantaa taloudellista asemaansa esimerkiksi lisätyötä tekemällä, mitä taas työikäisellä ainakin ikänsä puolesta on. Elämän loppuvaihetta kohti on myös monen omat säästötkin jo syöty.
Eläkkeellä olevat ovat myös muita riippuvaisempia sähköstä. Vain noin 15 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kerrostaloissa. Valtaosa heistä asuu pientaloissa, joissa yleisenä päälämmityslähteenä on sähkö.
Tiedetään, että jo ennen sähkön hinnan hallitsematonta nousua pienten eläkkeiden varassa elävät ihmiset ovat joutuneet tinkimään lääkkeistä, terveydenhoitomenoista ja ruuasta. Sähkön hinnan kohoaminen osoittaa konkreettisesti, kuinka eläkeläisten taloudellista haavoittuvuutta korjaamaan tarvitaan rakenteellisia toimia. Käsillä olevaa akuuttia kriisiä voidaan helpottaa pienituloiselle tehtävien kohdennettujen tukien ja asumistukijärjestelmän kautta. Myös joissakin maissa maissa käyttöön otettuja vouchereita tai shekkejä on harkittava.
Irene Vuorisalo
