Hyvä toimintakyky on laadukkaan elämän rakennusaine myös eläkeläiselle. Se mahdollistaa mm. monipuolisen liikunnan ja muihin harrastuksiin osallistumisen. Ylipäätään mielekkään elämän rakennusaineisiin kuuluu hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Ihmisellä on perinteisesti nähty olevan oma vastuunsa toimintakyvystään. Tämä on tunnustettu myös Eläkeliitossa jo 1970-luvulla. Tuolloinen puheenjohtajamme V. J. Sukselainen nosti juhlapuheessaan Lapin piirin kesäjuhlilla vuonna 1976 esiin väestön ikääntymisen. Hän muistutti kuulijoita siitä, kuinka väestönkasvun hidastuessa eläkeläisten velvollisuus on pysyä aktiivisina ja toimintakykyisinä.
On itse asiassa hämmästyttävää, kuinka samat teemat edelleen nousevat esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työurien pidentämistavoite sekä ikääntyvän väestön hyvinvointi ja toimintakyvyn edistäminen puhuttavat jatkuvasti.
Myös julkisen terveydenhuollon tulee kantaa vastuunsa kansalaisten kuntoutuksesta. Suomalaisessa terveydenhuollon hoitoketjussa kuntoutuksen asema ei kuitenkaan aina ole ollut kovin vahva ja arvostettu. Erityisen heikossa asemassa kuntoutuksen saatavuuden suhteen ovat olleet ikääntyneet kansalaiset. Kuntien vastuulla oleva terveydenhuoltojärjestelmä ei ole onnistunut kehittämään riittävän kattavaa ja tasalaatuista iäkkäiden kuntoutusjärjestelmää. Myöskään järjestöjen kehittämiä toimintamalleja ei ole osattu hyödyntää.
Eläkeliitto haluaa omalla kehittämistoiminnallaan paikata ikäihmisten kuntoutuksen kehittämistyön puutteita ja herätellä terveydenhuollon ammattilaisia kuntoutusnäkemyksensä kehittämiseen. Elokuisessa seminaarissamme tutustutimme yli 30 suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista Ruotsissa laadittuihin ikäihmisten koira-avusteisen kuntoutusmenetelmän standardeihin. Haluamme jatkaa tätä kehittämistyötä myös tulevaisuudessa terveydenhuollon osaavien ammattilaisten tukena.
Oikeus kehittyvään kuntoutukseen kuuluu kaikille – ikään katsomatta.
Anssi Kemppi
toiminnanjohtaja
anssi.kemppi@elakeliitto.fi