Yhä harvemmat iäkkäät saavat julkisia kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve kasvaa koko ajan. Vanhukset jäävät usein läheistensä tai ostopalvelujen varaan. Tämä selviää Eläkeliiton ja Diabetesliiton tuoreesta, yhdessä tekemästä kotihoidon kyselystä. Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että moni huonokuntoinen vanhus elää kodissa, jota ei ole siivottu moneen vuoteen.
Kysely tuloksien mukaan eläkettä saavilla on monenlaisia arjen tuen palvelujen tarpeita, joihin ei tällä hetkellä vastata. Lisää apua tarvittaisiin siivouksen lisäksi kuljettamiseen sekä lääkkeiden annosteluun ja antamiseen.
Kotihoidon palvelujen ongelmana on niukkuuden lisäksi palvelujen kalleus ja hoitajien tiheä vaihtuvuus. Vain pieneen osaan palvelujen tarpeesta vastataan julkisilla kotihoidon palveluilla. Ne joilla on maksukykyä, ostavat yksityisiä palveluja.
Kotihoidon nykyiset ongelmat ovat Vuorisalon mukaan seurausta siitä, että kun ympärivuorokautinen hoiva on päätetty purkaa, kodeissa viruu yhä heikompikuntoisia vanhuksia, jotka eivät sinne oman turvallisuutensa vuoksi kuuluisi.
Jotta huonokuntoisten vanhusten arki sujuisi, sukulaisten ja tuttavien avusta on tullut merkittävää. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole, ja kyselyssä nousikin yksinäisyyden lievittäminen yleisimmäksi tarpeeksi heti yleisten siivous- ja kodin ylläpitoon liittyvien tarpeiden jälkeen.
Kotihoidon palveluja pitäisi kehittää asiakaslähtöisemmiksi ja helpommin saataviksi. Moni ei tiedä, mitä palveluja on saatavilla ja mistä niitä voisi hakea. Palveluneuvontaa tarvitaan lisää tilanteissa, joissa ikääntyviä ihmisiä kohdataan esimerkiksi terveydenhuollossa.
Esimerkiksi diabeteksen hoidossa kotiin saatava apu voi olla välttämätöntä. Sekä Diabetesliitto että Eläkeliitto ovat saaneet huolestuttavia yhteydenottoja insuliinihoitoisilta diabetesta sairastavilta, jotka joutuvat sinnittelemään yksin lääkehoitonsa kanssa jopa oman turvallisuutensa kustannuksella.
Eläkeliiton ja Diabetesliiton kyselyssä kotihoidon palveluista eläkettä saaville selvitettiin eläkkeellä olevien ihmisten kokemuksia ja ajatuksia kotihoidosta ja kotiavun tarpeesta. Kyselyyn vastasi 918 henkilöä, joista 487 kertoi sairastavansa diabetesta.
Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että verkkokyselyllä ei välttämättä tavoiteta kaikkein huonokuntoisimpia henkilöitä eikä heitä, joiden voimavarat eivät riitä kyselyihin vastaamiseen. Kotihoidon saatavuuden ongelmat voivat siten olla raportin tuloksiakin hälyttävämmät.
Eläkeliitto ja Diabetesliitto ehdottavat perustettavaksi valtakunnallista vanhusten hoivan ohjelmaa korjaamaan kotihoidon palvelujen ja vanhusten hoivan puutteita. Samalla liitot kannustavat huomioimaan diabetesta sairastavien ikääntyvien määrän voimakkaan kasvun, mikä lisää diabeteksen hoidon osaamisen tarvetta palveluissa.
Irene Vuorisalo
