Perhe-eläkkeiden tarkoitus on kuolemantapauksen kohdatessa perhettä turvata lesken ja lasten toimeentuloa. Perhe-eläke voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Eläkeliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon perhe-eläkelainsäädännön uudistamisesta. Uudistamista koskeva esitysluonnos vahvistaisi perhe-eläkkeiden asemaa lapsiperheiden toimeentulon varmentajana ja heikentäisi vaikeassa asemassa elävien iäkkäiden leskien toimeentuloa.
Lakiuudistuksen taustalla on vuoden 2017 työeläkeuudistuksen yhteydessä tehty päätös kehittää perhe-eläketurvaa. Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät hallitukselle ehdotuksen kesällä 2019 perhe-eläkkeiden uudistamisesta. Tavoitteena on parantaa lapsiperheiden asemaa, ottaa huomioon muutokset perheiden rakenteissa ja parantaa eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Ehdotettu aikataulu voimaantulolle on 1.1.2022.
Lakiehdotusten toteutuessa leskeneläkkeen kestoa rajattaisiin kymmeneen vuoteen tai siihen, kunnes yhteinen, lapseneläkettä saava lapsi täyttää 18 vuotta. Lisäksi avopuolisoille tulisi mahdollisuus leskeneläkkeeseen ja huoltajansa menettänyt lapsi saisi lapseneläkettä 20-vuotiaaksi asti.
Leskeneläkkeen määräaikaisuus tulisi koskemaan vain vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä. Ennen muutosta myönnetyt leskeneläkkeet eivät katkeaisi. Työeläkkeeseen perustuva leskeneläke jatkuisi lesken kuolemaan saakka ja kansaneläkkeeseen perustuva eläke jatkuisi, kunnes leski täyttäisi 65 vuotta.
Eläkeliitto vastustaa leskeneläkkeen määräaikaistamista. Ehdotus on hallitusohjelman vastainen, koska se kasvattaisi iäkkäiden leskien pienituloisuusastetta.
Erityisesti naisille leskeneläkkeellä on suuri merkitys. Eläkeläisnaisten ja -miesten tuloista yhä suurempi osa koostuu työeläkkeestä, mutta naisilla kansan- ja leskeneläkkeen osuudet ovat suurempia kuin miehillä. Koska lähes 90 prosenttia naisleskistä saa leskeneläkettä ja valtaosa yksinasuvista naisista on leskiä, leskeneläkkeen merkitys on kokonaisuuden kannalta tärkeä. Ilman leskeneläkettä kaikkien 75–84-vuotiaiden naisten pienituloisuusaste nousisi 20 prosentista 31 prosenttiin
Rajaaminen on myös vastoin hallituksen ikäohjelman tavoitetta lisätä omaishoitajuutta. Moni eläkkeellä oleva naispuolinen omaishoitaja saa vain pientä eläkettä, eikä omaishoidon tuen vaatimaton palkkio kompensoi ansiotulojen menetystä. Eläkettä ei ole kertynyt naiselle itselleen, sillä puolison omaishoito on usein johtanut omasta työurasta luopumiseen. Useimmiten hoidettava on pitkään työelämässä ollut avio- tai avomies, jolle puolestaan on kertynyt kohtuullisesti työeläkettä. Omaishoidon osuus osana kotihoidon kehittämistä kasvaa. Siten omaishoidon kannustavuutta tulisi päinvastoin vahvistaa.
Leskeneläkkeiden osuus perhe-eläkemenoista ei ole merkitsevä eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Vuonna 2019 perhe-eläkkeitä maksettiin kaikkiaan 1,8 miljardia euroa, mikä oli vain 6 % eläkemenoista.
Leskeneläkettä saavien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt 15 000:lla. Leskeneläkkeiden keston arvioidaan myös lyhentyvän tulevaisuudessa, kun leskeksi tullaan yhä vanhempana ja eliniän kasvu hidastuu. On myös entistä yleisempää, että leskeksi jäänyt ei saa lainkaan leskeneläkettä.
Sukupuolten välisiä tuloeroja ei tule leskien elämän viimeisinä vuosina entisestään kasvattaa.
https://www.elakeliitto.fi/media/34136
Irene Vuorisalo
