Thumbnail

Mielellään eläkkeelle -keskustelu nosti esiin eläköitymisen monet puolet

Julkaistu 4.4.2019

Neljän järjestön järjestämässä Mielellään eläkkeelle -keskustelutilaisuudessa keskiviikkona pohdittiin eläkkeelle jäämistä sekä taloudellisena että sosiaalisena muutoksena. Keskusteluun nousi myös eläkeläisten tekemän vapaaehtoistyön merkitys, työelämän kova tahti ja työnantajien asenteet ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan. Paneelissa istuivat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar, eläkeläinen, psykoterapeutti Heljä Haltsonen, Suomen Mielenterveysseuran johtava asiantuntija Meri Larivaara, Gerontologian tutkimuskeskuksen dosentti Kirsi Lumme-Sandt ja koko Suomen terapeuttina tunnettu mielenterveyden vaikuttaja, psykologi Pirkko Lahti.

Panelistit näkivät eläkkeelle jäämisen taloudellisen puolen merkittävänä muutoksena ja toisaalta asiana, josta ei välttämättä tiedetä tällä hetkellä riittävästi. Erityisesti Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ja Takuusäätiön Juha Pantzar korostivat taloudellisen varautumisen tärkeyttä.

- Eläkkeelle jäämistä pitäisi talouden näkökulmasta alkaa miettiä jo kymmenen vuotta aiemmin. Seuraavaksi eläkkeelle on jäämässä kuluttamaan tottunut sukupolvi, jolla voi olla paljonkin esimerkiksi kulutusluottoja. Kun eläkkeelle jäädessä tulot putoavat, velkojen maksu ei onnistukaan, Pantzar tähdensi.

- Meillä on takuueläkkeen varassa eläviä, varsinkin naisia yllättävän paljon. Heidän toimeentulonsa on todella heikko, lisäsi Kelan Elli Aaltonen.

Aaltonen oli huolissaan myös varhennetun eläkkeen valitsevista pienituloisista henkilöistä.

- Eläkkeelle siirtymisen aikaistaminen merkitsee myös sitä, että eläketuloa ei saa täysimääräisenä. Jos tulot ovat jo lähtökohtaisesti olleet alhaiset, eläkkeen varhentaminen voi olla taloudellisesti suuri riski, Aaltonen tähdensi.

Työelämän epävarmuus ja erityisesti eläkeikää lähestyvien pätkätyöt ja työttömyysjaksot hankaloittavat eläkkeelle lähtöön varautumista.

Taloudellisen muutoksen lisäksi keskustelijat korostivat eläkkeelle siirtymisen sosiaalista puolta. Kun työidentiteetti jää pois, ihminen voi joutua etsimään oman identiteettinsä uudelleen.

- Eläkkeelle jäämiseen varautuminen on muutakin kuin taloudellisten puolten pohtimista. Pitää pohtia, mikä on arvokasta elämässä, ja löytää itselleen mielekästä tekemistä, totesi Meri Larivaara Suomen Mielenterveysseurasta.

Panelistit peräänkuuluttivat työnantajan vahvempaa roolia eläkeikää lähestyvien työntekijöiden tukemisessa. Joustavampi työelämä toisi jaksamista työuran loppupäähän eikä eläkkeelle olisi pakko päästä pakoon liian hektistä työelämää. Työn järjestelyillä ja osa-aikatyöllä voitaisiin pidentää työuria ja parantaa ikääntyvien työntekijöiden jaksamista. Eläkkeelle siirtyviä voitaisiin myös valmentaa varautumaan uuteen elämänvaiheeseen – niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.

Päättäjille, järjestöille ja alan ammattilaisille suunnatun tilaisuuden järjesti Mielellään -yhteistyöverkosto. Verkoston muodostavat Eläkeliiton TunneMieli-toiminta, Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa-toiminta, Suomen Mielenterveysseuran Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Etsivän vanhustyön verkostokeskus.