Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ongelmat yhteiskunnille ovat tosiasia, jota tuskin enää kiistää kukaan. Myös Suomessa on tehty poliittisia päätöksiä ns. vihreästä siirtymästä, jonka mukaan Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja se vaatii myös kovia poliittisia päätöksiä. Tärkeä tavoite ja sitä tukevat toimenpiteet aiheuttavat välttämättä muutoksia paitsi yritysten, myös yksityisten kansalaisten elämään ja arkeen. Hiilineutraalisuustavoite näkyy väistämättä niin julkisessa kuin yksityisten kansalaistenkin taloudessa samalla kun talouden ns. rakennemuutos vauhdittuu. Vihreä siirtymä synnyttää uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta.
Eläkeliitonkin on tärkeää pysähtyä pohtimaan mitä vihreää siirtymää vauhdittavat päätökset merkitsevät yksittäisten eläkeläisten ja ikääntyneiden kansalaisten näkökulmasta. Ikääntyneet kansalaiset hyötyvät muiden mukana siitä, että uudet teknologiat parantavat ilmanlaatua ja turvaavat esimerkiksi energian toimitusvarmuuden - kun emme enää ole riippuvaisia esimerkiksi itänaapurimme öljystä ja kaasusta.
Nopealla aikataululla toteutettavat hiilineutraalisuuteen tähtäävät muutokset aiheuttavat kuitenkin väistämättä lisäkustannuksia, joihin eläkeläisillä ei ole välttämättä mahdollista sopeutua yhtä hyvin kuin työikäisillä. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi liikenteeseen ja asumiseen tehtävät uudistukset. Esimerkiksi omakotitalojen lämmitysjärjestelmät ovat vuosikymmenten pituisia investointeja, joiden äkillisiin muutoksiin ei pienituloisilla eläkeläisillä välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia. Autoilun sähköistyminen ei saa myöskään olla ainut ratkaisu hiilineutraaliin liikkumiseen. Sähköiseen autoiluun kannustavien ratkaisujen rinnalle tarvitaan muita hiilineutraaleja vaihtoehtoja - joukkoliikenteeseen panostamista unohtamatta.
Asian on nostanut esiin myös Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU, joka hallitusohjelmatavoitteissaan vaatii tukea ikääntyneiden asuntojen kunnostamiseen esteettömiksi ja energiatehokkaiksi. Tällä hetkellä suuri joukko eläkeläisiä asuu omakotitaloissa, joiden lämmitysmuodoksi on vuosikymmenten kuluessa valittu mm. turve- ja öljylämmitys. Nyt tarvitaankin pikaisesti lämmitysjärjestelmästä riippumaton taloudellinen tukimuoto, joka mahdollistaa myös pienituloisten eläkeläisten energiaremontit. Asumisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota eläkeläisten liikkumisen turvaavien ratkaisujen kehittämiseen uudessa tilanteessa. Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja se tukee iäkkäiden kansalaisten yhdenvertaisuutta, kotona asumista ja palveluiden saavutettavuutta. Maapallon tulevaisuuden kannalta elintärkeä vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti myös eläkeläisten näkökulmasta.