Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan perhevapaauudistusta. Perhevapaauudistus käsittelee myös omaishoitajan asemaa ja korvauksia. Eläkeliitto on antanut lausunnon perhevapaauudistusta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen.
Lakimuutokset on tarkoitettu tuottamaan välineitä ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiselle. Omaisten roolin kasvu johtuu huoltosuhteen muutoksista sekä siitä, että iäkkäiden laitoshoitoa on vähennetty ja heidän hoitoaan on siirretty koteihin. Omaishoidon on tutkittu säästävän yhteiskunnalle koituvia hoivakuluja.
Omaishoito on palvelujärjestelmää täydentävä apu, joka mahdollistaa sen, että myös työikäiset omaiset ja läheiset voivat auttaa omaisiaan ja läheisiään. Sen vuoksi ansiotyön ja omaishoidon sujuva yhteensovittaminen on yksi keskeisimpiä tekijöitä erityistä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden avun järjestämiseksi yhteiskunnassamme.
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 (Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2020) linjaa, että kotihoitoa tulee uudistaa muun muassa omaishoidon toimintamalleja kehittämällä. Omaishoitoperheiden palveluja tulee ohjelman mukaan kehittää mm. omaishoitajien vapaiden sijaistusvaihtoehtoja edistämällä.
Esitysluonnoksen vaikutukset on arvioitava myös eläketurvan kannalta. Ehdotettuun subjektiiviseen lomaoikeuteen tulee tasa-arvon edistämiseksi sisällyttää myös korvaus. Uhka on, että ilman korvausta pienituloinen omaishoitaja ei pysty käyttämään vapaataan.
Valtaosa omaishoitajista on naisia. Omaishoidon järjestelyillä on vaikutus erityisesti naisten toimeentulon ja työuran eli eläkkeen kehittymisen kannalta. Toimeentulovaikeudet eläketulolla painottuvat Suomessa naissukupuoleen. Suomessa naisten keskieläke on noin 20 prosenttia pienempi kuin miesten. 70 prosenttia alle 1500 e/kk eläkettä saavista on naisia.
Vuonna 2018 eläkkeensaajista lähes 40 prosentilla kohdalla eläke jäi alle 1250 e/kk. Heistä 70 prosenttia oli naisia. Vanhemmissa ikäryhmissä naisten velkaantuminen on lisääntynyt enemmän kuin miesten, ja sama kehitys on näkynyt myös iäkkäämpien naisten ulosottoveloissa. Takuueläkettä saavista yli 60-vuotiasta suurempi osuus on naisia kuin miehiä.
Mikäli esityksessä ei aidosti huolehdita omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisesta, jätetään samalla huolehtimatta myös naisten eläkkeitä kerryttävistä työurista. Se on omiaan lisäämään iäkkäiden naisten viimesijaisen toimeentuloturvan tarvetta ja riippuvuutta perusturvasta.
Lakiesityksessä tulee myös selventää, että työntekijällä tulee olla mahdollisuus jäädä määräajaksi hoitamaan myös muuta läheistä henkilöään kuin perheenjäsentään. Omaishoitosuhde tulee edelleen määritellä lainsäädännössä tosiasiallisen hoivasuhteen kautta eikä omaishoitajuutta saa rajata perustumaan vain sukulaissuhteeseen tai samassa taloudessa asumiseen.
Eläkeliiton mielestä lakiesityksen tulisi tukea kansallisen ikäohjelman linjauksia. Omaishoito on haluttu strategisesti kytkeä tukemaan kansallista palvelujärjestelmäämme. Esityksen tulee maksimaalisesti tukea työssäkäyvien omaishoitajien edellytyksiä toimia omaishoitajina. Omaishoitajuus ei saa vaarantaa omaishoitajan toimeentuloa eikä heikentää omaishoitajalle kertyvän eläkkeen määrää.
Irene Vuorisalo
