20.2.2024
Kaikilla iäkkäillä ei ole mahdollisuutta sujuvasti tai lainkaan käyttää digitaalisia palveluja samalla kun yhteiskunnallinen osallistuminen yleisesti edellyttää digikyvykkyyttä ja medialukutaitoa. Vaikka suomalaisten digitaidot ovat EU-maiden välisessä vertailussa säännöllisesti korkealla tasolla, niin taitoja ikäryhmittäin tarkastellen selvä poikkeus on 75-89 -vuotiaiden ryhmä.
Heistä 78 %:lla on digitaitoja vähemmän kuin perustason verran tai heillä ei ole lainkaan digitaitoja. 65-74-vuotiaista vain kolmasosalla on perustaidot ja 50 prosentilla sitä vähemmän tai lainkaan taitoja. Tämä selviää Digi- ja väestötietoviraston raportista joulukuulta 2023. Tilastokeskuksen mukaan ainakin puolet yli 75-vuotiaista on kokonaan digitaalisten palveluiden ulkopuolella.
Samaan aikaan julkista asiointia siirrettään ensisijaisesti verkossa tapahtuvaksi. Tähän on sitouduttu myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa.
Tilanne paitsi synnyttää vaikeuksia käytännön asioiden hoitoon, myös estää välttämätöntä viranomaisasiointia ja ihmisen yhteiskunnallista osallisuutta. Moni ikääntynyt törmää päivittäispalveluissa maksuvaikeuksiin, kun käteisen rahan saatavuus ja sen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva tieto on saatavilla lähtökohtaisesti vain verkossa. Julkisen liikenteen ajantasaiset aikataulut ja junalippujen lipunmyynti on pääosin siirretty verkkoon. Valistunut sähkösopimusten vertailu onnistuu vain verkossa. Koronarokotuksia suositellaan ikääntyneimmille suomalaisille. Ajan siihen voi joillakin hyvinvointialueilla varata vain verkossa -ei puhelimitse.
Tutkimusten perusteella tiedetään, etteivät ikääntyneet suhtaudu kielteisesti digitalisaatioon tai digitaalisiin laitteisiin. Digiasioinnin hallitsevat kokevat saavansa siitä helpotusta ja sujuvuutta asioiden hoitoon. Ongelma on siinä, että sille suurelle joukolle, joka kipeästi tarvitsee apua, ei yksilöllisen tarpeen mukaista tukea ja opetusta ole riittävästi saatavilla.
Kyse ei ole pistemäisestä helposta yhden asian oppimisesta, vaan jatkuvassa muutoksessa olevan digitaalisen toimintaympäristön hallinnasta ja yhä uusien taitojen soveltamisesta muutoksen keskellä. Häpeä osaamattomuudesta siirtyykin usein virheellisesti ikääntyneelle ihmiselle itselleen.
Digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille. Se on haaste palveluiden tarjoajille, joiden tehtävä on huolehtia siitä, että asiakaskunta kannatellaan muutoksessa mukana.
Suomessa on noin 1,3 miljoona 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Yli 75-vuotiaita on noin 607000 ja yli 85-vuotiaita noin 162000. Digituen järjestämistä ei ole yhdenmukaisesti vastuutettu eikä koordinoitu kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kyseessä on suuren ryhmän ikään perustuva syrjintä.
Eläkeliitto vaati MTV3:n Viiden jälkeen -ohjelmassa 16.2.2024 yhdenvertaisuutta ja oikeutta perinteisten asiointikanavien säilyttämiseksi (ohjelman katsominen edellyttää kirjautumista palveluun). Osallistuimme myös 13.2.2024 Finanssiala ry:n koordinoimaan Ikäfoorumiin, jossa työstimme yhdessä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn, Digi- ja väestöviraston ja Vanhustyön keskusliiton kanssa ratkaisuja ikääntyneiden suomalaisten taloudenhallintaan sekä talousosaamiseen digitaalisessa ympäristössä.
Eläkeliitto muistuttaa, että julkisen vallan on tarjottava palveluja ja asiointimahdollisuuksia myös muussa kuin vain digitaalisessa muodossa. Yksityisille toimijoille tämä on lisäksi selvästi hyödyntämätön kilpailutekijä, sillä Suomen 1.6 miljoonaa eläkeläistä ovat merkittävä kuluttajaryhmä.
Irene Vuorisalo
