Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti, jos heidän toimintansa on sosiaaliviranomaisten valvomaa ja palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle. Tällaisia ovat henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän tai sairauden takia. Palveluntuottajien tulee täyttää lisäksi verohallinnon ohjeiden mukaiset edellytykset.
Etu on selvä. Arvonlisäverottomuus alentaa palvelusta asiakkaalle maksettavaksi koituvaa hintaa veron suuruisen määrän eli 24 prosenttia. Arvonlisäverottomuus koskee yksityisten palveluiden tuottajien tuottamia kotipalveluja ja niiden tukipalveluja. Julkisten toimijoiden perimät sosiaalihuollon maksut ovat asiakkaalle valmiiksi arvonlisäverottomia.
Kotipalveluita ovat esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelujen tukipalveluilla puolestaan tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.
Saadaksesi palveluita arvonlisäverottomasti, sinun on ensin selvitettävä oman alueesi rekisteröityneet yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat ja valita palveluntarjoaja tästä ryhmästä. Palveluntuottajat ovat tehneet palvelujen tuottamisesta ilmoituksen niihin kuntiin, joiden alueella he toimivat.
Tarvitset myös palvelussuunnitelman. Palvelusuunnitelmaan kirjataan sosiaalihuollon tarpeen peruste (miten toimintakykysi on huonontunut ja minkälaista apua tarvitset), tavoitteet. Tämän jälkeen kirjataan toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja tarpeen vaatiessa hoito-ohjeet. Virallisia lausuntoja tai lääkärintodistuksia ei tarvita.
Silloin kun palvelu toteutetaan kunnan tekemän päätöksen perusteella yksityisellä toimijalla, vastuu suunnitelman laatimisesta kuuluu kunnan sosiaaliviranomaisille. Mikäli ostat palveluja suoraan yksityiseltä toimijalta, suunnitelma laaditaan yhdessä kyseisen toimijan kanssa.
Tieto mahdollisuudesta saada sosiaalihuollon palveluita arvonlisäverovapaasti, ei ikävä kyllä tavoita kaikkia. Tiedottamisen käytännöt asiasta vaihtelevat kunnittain. Ensisijaisesti tietoa siitä, ketkä toimijat ovat oikeutettuja myymään palveluita arvonlisäverottomasti, tulisi kuitenkin saada omasta kunnasta -ja myös muiden kuin sähköisten kanavien kautta. Osa palveluiden tuottajista on verkossa viranomaisten ja järjestöjen yhteisesti ylläpitämällä Elias-alustalla http://www.elias.fi/ .
Eläkeliitto viestii asiasta omissa kanavissaan. Se ei kuitenkaan yksinään riitä. Myös vanhusneuvoilla on oma roolinsa varmistaa, että tieto arvonlisäverottomista sosiaalihuoltopalveluista leviää palveluita tarvitsevien pariin.
Osasta arvonlisättömiä sosiaalihuollon palveluita voi lisäksi saada verotuksessa kotitalousvähennyksen. Sosiaalihuollon palveluita arvonlisäverottomasti tuottavien yksityisten toimijoiden listaa kannatta siis tiedustella oman kunnan sosiaali- ja terveystoimesta.
Lisätietoa arvonlisättömästä kotipalvelusta: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48131/sosiaalihuoltopalvelujen-arvonlis%C3%A4verotus/
Lisätietoa kotitalousvähennyksestä: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/
Irene Vuorisalo
