Hintojen nousu on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia 40 prosentille eläkeläisistä
Hintojen nousu on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia 40 prosentille eläkeläisistä, selviää Eläkeliiton kyselystä, johon vastasi 5760 yli 65-vuotiasta suomalaista. Taloudellinen ahdinko on johtanut myös siihen, että pahimmillaan toivotaan omaa nopeaa kuolemaa.
Vain joka kymmenennelle eläkeläiselle ei viime syksynä alkanut hintojen nousu ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. Tiukkaa on etenkin niillä, joilla on pieni eläke ja asuvat yksin. Hyvin yleinen huoli on yllättävä sairastuminen. Vastaajat pelkäsivät sairastumista siitä aiheutuvien ylimääräisten kustannusten takia.
Eniten tingitään ruoasta ja autolla liikkumisesta
Yleisimmin tingitään ruoasta (60 %). Ylipäätään terveellisiksi katsottavat ruoka-aineet koettiin liian kalliiksi. Kaupan hyllyille jätetään usein mm. hedelmät, vihannekset, liha, kala, leipä ja leikkeleet. Ruoka-apujonoon joutumista valiteltiin.
Vastaajien joukossa oli keliaakikkoja. He toivat useasti esiin sen, että heidän ruoka-aineensa ovat huomattavasti kalliimpia kuin tavalliset elintarvikkeet.
Yhtä paljon tingitään liikkumisesta omalla autolla (60 %), vaikka moni syrjäseuduilla elävä kertoi oman auton olevan kaiken asioinnin kannalta välttämätön. Lääkärissä käynneistä ja terveydenhuoltomenoista tinki 30 % ja lääkärin määräämistä lääkkeistä 15 %.
Pienituloisista eläkeläisistä tulee pitää huolta
Ne, jotka pärjäsivät, elivät useimmiten parisuhteessa ja pystyivät näin ollen joko jakamaan toistensa eläkkeen, tai sitten taloudellista tukea tuli siitä, että toinen parisuhteen osapuolista oli vielä työssäkäyvä. Osa vastaajista korosti myös ystävien ja sukulaisten tuen tärkeyttä. Taloudellisesta asemasta riippumatta vastaajia yhdisti säästäväinen elämäntapa.
Asia, josta ei tingitty, oli omien lasten ja lastenlasten taloudellinen tukeminen ja muu auttaminen.
–Suomalaisten mediaanieläke on vain 1650 e/kk/br. Mediaanieläkkeen alle jäävistä eläkkeistä jää verojen jälkeen käteen alle 1350 euroa kuukaudessa. 1350 euroa on puolestaan Eurostatin pienituloisuuden raja yksin asuvan kohdalla, muistuttaa Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Siinä missä työikäinen ainakin teoriassa voi parantaa ansiotasoaan tekemällä tilapäisesti lisää työtä, ei työssäkäynti ole laajamittainen ikääntyneen eläkeläisen toimeentuloa turvaava ratkaisu. Pienen eläketulon varassa eletään yhä useampia vuosia. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä useammin on mahdolliset säästöt syöty. Pitkästä työhistoriasta huolimattakin eläke saattaa olla liian pieni. Pienistä tuloista on ylipäätään ollut mahdotonta säästää eläkepäiviä varten.
–Alle 1350 euron nettotulot kuukaudessa ovat pienet. On lakattava ryhmittelemästä pienituloisia ihmisiä sen perusteella, mikä heidän pääasiallinen tulonlähteensä on. On arvovalinta, miten pienituloisista eläkeläisistä pidetään Suomessa huolta, Vuorisalo jatkaa.
Lisätiedot:
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo, p. 040 725 7152, irene.vuorisalo(at)elakeliitto.fi