Eduskunnalle jätetyn toimenpidealoitteen mukaan eläkkeiden verotusta tulisi kiristää 1.1.2024 alkaen nykyisestä tasosta 0,52 prosenttiyksikköä vuotuisen bruttoeläketulon 13 500 euroa ylittävältä osuudelta. Kiristys koskisi tällöin 1125 euron suuruisia ja sitä suurempia bruttokuukausieläkkeitä.
Syynä on työeläkkeisiin 1.1.2024 alkaen tehtävä 5,7 % suuruinen indeksikorotus. Ehdotettu verotuksen kiristäminen vastaisi tulevaan korotukseen suuruudeltaan yhden prosenttiyksikön indeksijarrua.
Eläkkeiden verotus on palkkatuloa kireämpää niissä tuloluokissa, joissa suuri osa suomalaisten eläkkeistä on. Suurien palkkatulojen verotus tulee kevenemään 1.1.2024 alkaen.
Eläkkeisiin kohdistuu 1.1.2024 toinen perättäinen palkkatuloja suurempi indeksitarkistus. Palkat ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä nousseet merkittävästi eläkkeitä nopeammin.
Siinä missä työeläkeindeksi nousi vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi nousi lähes 115 %. Reaalinen nousu palkoissa on ollut 38 % ja eläkkeissä vain 1 %:n.
Työeläkeindeksin tehtävä on turvata maksussa olevan eläkkeen määrää. Se suojaa eläkettä hintojen nousua vastaan. Indeksi vaikuttaa eläkkeen sitä enemmän, mitä enemmän hinnat ovat nousseet vuoden aikana. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
Työeläke tarkistetaan työeläkeindeksillä vuosittain aina tammikuun alussa. Indeksi vaikuttaa siten takautuvasti. Se korottaa eläkettä sitä enemmän mitä suurempi eläke on.
Toimenpidealoitteen on jättänyt kansanedustaja Atte Harjanne (Vihreä liitto). Perusteena on koettu sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus: eläkeläiset eivät itse ole säästäneet omia eläkkeitään, vaan työssä käyvät nuoremmat sukupolvet rahoittavat niitä nyt työeläkevakuutusmaksuillaan samaan aikaan kun hallitus yrittää tasapainottaa valtiontaloutta erisuuruisin julkisten menojen säästötoimin.
Vastaa Eläkeliiton kyselyyn 15.11 mennessä ja kerro miten verotuksen kiristäminen sinusta vaikuttaisi eläkeläisten toimeentuloon.
3.11.2023