Eläkeliitto on antanut lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021–2032.
Suunnitelmassa on kyse kokonaisvaltaisesta strategisesta suunnitelmasta liikennejärjestelmän kehittämisestä pitkällä aikavälillä Suomessa. Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet. Järjestelmän tavoitteena on saavutettavuus, ihmisten paremmat mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja sekä liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantaminen.
Luonnosta olisi Eläkeliiton mielestä syvennettävä käyttäjäkunnan monimuotoisuuden ja iäkkään väestönosan näkökulmista. Väestön ikääntyminen on kehityskulku, joka tulee esitettyä paremmin ottaa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioon.
Eläkeliitto katsoo, että julkinen liikenne on ymmärrettävä välineenä, joka mahdollistaa ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja hyvinvointia.
Alhaisen väestötiheyden maaseutukunnissa ei ole tarjolla riittävää ja säännöllistä julkista liikennettä. Myös vuoden 2018 taksiuudistuksen myötä taksipalveluiden hyvän laadun ja saatavuuden turvaaminen koko maassa on kärsinyt. Eläkeliittoon tulevan asiakaspalautteen mukaan, vaikka ihmisellä olisi varaa, ei välttämättömän tarpeen yllättäessä ole enää käytettävissä edes taksia, sillä takseilla ei ole ympärivuorikautista päivystysvelvollisuutta. Kun paikalliset palvelut, kuten kaupat, pankit ja terveydenhuolto, lakkaavat, matkat näihin palveluihin pitenevät. Tällä kehityksellä on suhteettoman suuri vaikutus iäkkäämpiin maaseudun asukkaisiin.
Suunnitelmassa tai siihen kytkeytyvänä toimeksiantona tulisi määritellä valtakunnallisesti yhtenäinen julkisen liikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Palvelutason määrittelyssä tulee ottaa huomioon alueellinen ja ikäryhmittäinen tasa-arvo ja eri väestöryhmien liikkumistarpeet. Palvelutason määrittelyn tavoitteena on tyydyttää ikä- ja väestöryhmästä riippumatta ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet.
Tarpeettoman henkilöautoilun hillitsemiseen haluamme tuoda seuraavan näkökulman: kuka määrittää henkilöautoilun tarpeen? Oman auton käyttö on välttämätöntä, ellei julkista liikennettä ei ole tarjolla. Kannatamme henkilöautoilun hillitsemistä, jos samalla tarjotaan toimivia, tosiasiallisia korvaavia liikennepalveluita. Haluamme myös muistuttaa, että henkilöautoilun haaste ei ole autoilu itsessään vaan polttomoottori voimanlähteenä. Polttomoottorille on jo nyt vaihtoehtoja ja tulevina vuosina vaihtoehtoja on vieläkin enemmän.
Liikennesuunnitelma on tulisi kytkeä myös valtakunnalliseen asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sekä vireillä olevaan ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan. Asuntopolitiikka koskettaa koko yhteiskuntaa ja vaikuttaa merkittävästi sen kehitykseen.
Irene Vuorisalo
