Yhtä köyttä vetämässä-hankkeen vuoden 2022 lopuksi toteuttama toinen asennekysely keräsi puolet enemmän vastauksia kuin ensimmäisellä kerralla vuosi sitten. Näiden kahden noin vuoden välein tehdyn asennekyselyn vastusten perusteella voi pohtia minkä verran muuttunut maailmantilanne on vaikuttanut ihmisten asenteisiin maahan muuttoa ja maahan muuttaneita kohtaan.
Vuoden 2022 helmikuussa alkanut Ukrainan ja Venäjän välinen sota ajoi miljoonia ukrainalaisia pakolaisiksi ympäri Eurooppaa. Suomesta on tähän mennessä hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa jo lähes 50 000 ukrainalaista ja heitä on sijoittunut asumaan ympäri Suomea. Ukrainan sota on herättänyt suomalaisissa laajan auttamisen halun, joka näkyy tavara- ja rahalahjoituksina, sekä kasvaneena haluna olla osallisena vapaaehtoistyössä.
Oleskelulupaa Suomeen voidaan hakea myös monista muista kuin humanitäärisistä syistä kuten perhe, työ tai opiskelu. Oleskelulupaprosessit ovat kalliita ja hakijan tilanteesta sekä lähtömaasta riippuen, toisinaan myös erittäin pitkiä ja hankalia. Erityisesti työperäisten oleskelulupien saamista on pyritty helpottamaan aloilla, joilla on huutava pula työntekijöistä. Toisaalta saamme myös toistuvasi lukea kielteisistä päätöksistä tilanteissa, joissa perustelut eivät tunnu vastaavan todellisuutta.
Reilu enemmistö vastaajista kannattaa ulkomaalaisten auttamista heidän omassa kotimaassaan.
Kyselyn vastaajista yli 40 % on sitä mieltä, että Suomesta saa liian helposti turvapaikan ja turvapaikanhakijoita tulisi Suomeen ottaa nykyistä vähemmän. Reilu enemmistö vastaajista kannattaa ulkomaalaisten auttamista heidän omassa kotimaassaan. On kuitenkin syytä huomioida ja muistaa, että miksi ja millä perusteilla turvapaikkaa haetaan. Syynä voi olla pakeneminen sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Kyseessä on siis tilanne, jolloin on pakko paeta kotimaasta ja etsiä turvaa jostain muualta. Kuten nyt ukrainalaisten tilanteessa.
On hyvä tiedostaa erilaisia syitä ja perusteluita maahan muutolle, sekä tunnistaa termejä ja merkityksiä niiden takana. Väittämä siitä, että Suomen tulisi ottaa vastaan ainoastaan työikäisiä ja työllistettäviä maahan muuttajia jakaa vastaajien mielipiteitä tasaisesti puolesta ja vastaan. Jos Suomi toimisi näin jäisi suuri joukko heikommassa asemassa olevia maahanmuuttajia, kuten vanhukset ja lapset, ulkopuolelle.
Suomen vastaanottavuus ja työpaikkojen tarjonta ulkomaalaisille ei toistaiseksi vielä ole saavuttanut niin laajaa suosiota, että maahan muuttaneiden automaattinen työllistyminen olisi taattu. Tässä kohtaa kyse on suuren mittakaavan asennemuutoksesta, johon vielä tuntuu olevan matkaa. Myös kielitaitovaatimukset asettavat omat haasteensa työllistymiselle.
Laissa kotoutumisen edistämisestä määritellään tuen tarjoaminen maahan muuttaneen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen osaksi kotoutumista.
Suomalaiseksi tuleminen vaatii suomalaisten tapojen omaksumista jakaa vastaajien mielipiteet 50/50. Pieni enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että maahanmuuttajien tulisi omaksua täysin suomalaiset tavat ja kulttuuri. Toisaalta ulkomaalaisten nähdään myös monipuolistaneen suomalaista kulttuuria tuomalla oman lisänsä siihen. Myös maahan muuttaneiden oman kielen ja kulttuurin säilyttämisen kannalla on suurin osa vastaajista. Samoin kuin lasten oikeudesta oman äidinkielen opetukseen. Laissa kotoutumisen edistämisestä määritellään tuen tarjoaminen maahan muuttaneen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen osaksi kotoutumista.
Kyselyyn vastanneet ajattelevat ulkomaalaistaustaisten olevan taipuvaisempia tekemään rikoksia kuin kantaväestön. Vuoden 2017 ja 2018 tilastojen mukaan vakituisesti Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat 1,2 kertaa useammin epäiltynä rikoksista kuin suomalaiset, mutta vain epäiltynä. Pieni enemmistö vastaajista myös toivoo, ettei Suomeen tulisi enempää ulkomaalaisia
Listan kärjessä koetun rotusyrjinnän sekä häirintäpuheen ja -eleiden osalta oli Suomi.
Rasismi ja antirasismi ovat viime aikoina paljon esillä olleita aiheita. Vuonna 2019 julkaistu Tummaihoisena EU:ssa raportti keräsi yhteen 6 000 afrikkalaistaustaisen ihmisen kokemuksia 12:ssa EU:n jäsenvaltiossa. Listan kärjessä koetun rotusyrjinnän sekä häirintäpuheen ja -eleiden osalta oli Suomi. Suomessa kyselyyn vastanneista jopa 63 % oli kokenut rasistista häirintää tutkimusta edeltäneen viiden vuoden aikana.
Vuoden 2021 lopussa Oikeusministeriö julkaisikin Yhdenvertainen Suomi-toimintaohjelman rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Toimintaohjelman keskeinen tarkoitus on torjua rasismia ja syrjintää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Antirasismi koulutusta ja oppaita on tarjolla monille eri ihmis- ja ammattiryhmille. Myös kyselyyn vastanneet tuntuvat tunnistavan ongelman laajuuden selkeämmin kuin vuosi sitten.
Uudet sukupolvet eivät riitä täyttämään suurten ikäluokkien tuomaa vajetta työelämässä ja yhteiskunnassa.
Maahan muuttaneet nähdään tarpeellisena osana suomalaista yhteiskuntaa, jossa suuret ikäluokat vanhenevat ja väestö ei enää luonnollisella tavalla kasva kuten aikaisemmin. Uudet sukupolvet eivät riitä täyttämään suurten ikäluokkien tuomaa vajetta työelämässä ja yhteiskunnassa.
Maahanmuuton myötä Suomi on muuttunut ja muuttuu monikulttuurisemmaksi ja sen vaikutukset näkyvät mm. suomalaisten kielitaidon paranemisessa sekä erityisesti suvaitsevaisuuden kasvussa. Monimuotoistuva yhteiskunta pakottaa meidät kohtaamaan uusia ihmisiä ja hyväksymään heidät osaksi meitä.
Lähelle tullut sota ja eurooppalaiset pakolaiset ovat saaneet meidät miettimään asioita eri tavalla, toisesta näkökulmasta.
Kulunut vuosi on muuttanut maailmaa ja tapaamme ajatella. Lähelle tullut sota ja eurooppalaiset pakolaiset ovat saaneet meidät miettimään asioita eri tavalla, toisesta näkökulmasta. Ehkä meidän on ollut helpompi samaistua ukrainalaisiin pakolaisiin kuin vuonna 2015 alkaneeseen turvapaikanhakija tulvaan Irakista, Afganistanista ja Syyriasta. Ehkä myös koko maailmaa riivanneella koronaepidemialla on vaikutusta ajatteluumme. Pelko ja eristäytyminen muista ihmisistä muutti meitä ja vahvisti ymmärrystämme siitä, ettei kukaan tässä maailmassa ole täysin turvassa.
Suurimmat muutokset vastausprosenteissa näkyivät seuraavissa väittämissä: Suomen tulisi ottaa vastaan ainoastaan sellaisia aikuisia maahanmuuttajia, joille voidaan järjestä työpaikka. Nyt vastaajat olivat jopa 37 % jokseenkin eri mieltä, kun noin vuosi sitten sama väittämä sai 27 % täysin samaa mieltä kannatuksen. Onko tämä merkki suvaitsevaisuuden kasvusta yhteiskunnassamme?
Oleskeluluvan saamista Suomessa tulisi helpottaa. Tämän väittämän vastukset erosivat kaikkein eniten toisistaan ensimmäisen ja toisen kyselyn välillä. Jopa 50 % vastaajista oli jokseenkin eri mieltä asiasta, kun taas vuosi sitten noin 28 % oli jokseenkin samaa mieltä. Mikä siis on vaikuttanut siihen, että ajatellaan ettei oleskeluluvan saamista tulisi helpottaa vaikka aikaisemmin enemmistö on ollut täysin vastakkaisella kannalla?
Nyt 25 % vastaajista olisi valmis toimimaan vertaistukena maahanmuuttajalle, kun aikaisemmin sama 25 % oli asiasta täysin eri mieltä.
Olisin valmis toimimaan vertaistukena maahanmuuttajalle. Nyt 25 % vastaajista olisi valmis toimimaan vertaistukena maahanmuuttajalle, kun aikaisemmin sama 25 % oli asiasta täysin eri mieltä. Tässä kohtaa voisi kysyä miten suuri merkitys ukrainalaisilla pakolaisilla on muuttuneeseen ajatteluumme.
Maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusriskejä liioitellaan mediassa. Vastaajista lähes 25 % on jokseenkin samaa mieltä siitä, että maahanmuuttoon liittyvien turvallisuusriskien liioittelusta mediassa, kun taas aikaisemmin lähes 23 % on ollut täysin eri mieltä asiasta. Nähdäänkö eurooppalaiset pakolaiset turvallisempana maahanmuuttaja ryhmänä kuin muut?
Nähdäänkö eurooppalaiset pakolaiset turvallisempana maahanmuuttaja ryhmänä kuin muut?
Väittämät, joissa muutosta ei vastauksissa juuri näy liittyvät siihen, kuka voi olla suomalainen ja saada Suomen kansalaisuuden. Vahva kannatus on edelleen sillä, että vain syntyperäinen suomalainen voi saada kansalaisuuden ja ollakseen suomalainen täytyy osata suomea. Lisääntyneen maahanmuuton koetaan tekevän Suomesta turvattomamman asuinmaan.
Anu Kytömäki
