Yhtä köyttä vetämässä-hanke selvitti anonyymillä asennekyselyllä Eläkeliiton jäsenten asenteita maahanmuuttoa ja maahan muuttaneita henkilöitä kohtaan.
Asennekysely toteutettiin matriisikyselynä, joka käsitti 36 väittämää. Väittämiin vastattiin asteikolla 1-5 (1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä). Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 45 vastausta, joiden pohjalta syntyi raportinomainen blogikirjoitus.
Asennekyseyn vastaajista yli 30% oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien tulisi omaksua täysin suomalaiset tavat ja kulttuuri. Lähes sama määrä vastaajia vastasi myös, ettei suomalaiseksi tuleminen vaadi suomalaisten tapojen opettelua. Neljännes vastaajista piti tapojen omaksumista keskeisenä suomalaiseksi tulemiselle. Yli 30% vastaajista ajattelee, että suomalaisuus vaatii suomen kielen osaamista. Vain 4,5% vastaajista oli sitä mieltä, että vain syntyperäinen suomalainen voi saada Suomen kansalaisuuden.
Yli 30% vastaajista vastusti ajatusta siitä, että Suomen tulisi ottaa nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita.
Väittämä ”Suomesta saa liian helposti turvapaikan” jakoi vastaajat kahtaalle. Reilu 27% oli jokseenkin eri mieltä asiasta, kun taas 25% oli jokseenkin samaa mieltä. Yli 30% vastaajista vastusti ajatusta siitä, että Suomen tulisi ottaa nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita ja lähes 30% vastaajista oli sitä mieltä, ettei Suomeen tarvitse tulla enempää ulkomaalaisia. Kuitenkin pieni enemmistö vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että oleskeluluvan saamista Suomessa tulisi helpottaa.
Lähes 30% vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi ottaa vastaan ainoastaan sellaisia aikuisia maahanmuuttajia, joille voidaan järjestää työpaikka. Suurin osa vastaajista kannatti hädässä olevien ulkomaalaisten auttamista ensisijaisesti heidän kotimaassaan, eikä ottamista Suomeen. Enemmistö kannatti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja neljännes vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään liittyen maahanmuuttopolitiikkaan.
34% ei osannut sanoa kohdellaanko maahanmuuttajataustaisia suomalaisessa yhteiskunnassa epäreilusti. Reilu 27% kuitenkin oli jokseenkin eri mieltä tästä. Reilu 30% vastaajista oli samaa mieltä siitä, että ulkomaalaistaustaiset ovat taipuvaisempia tekemään rikoksia kuin kantasuomalaiset. Siihen kunnioittavatko maahanmuuttajat Suomen lakeja kantaväestöä vähemmän ei osannut kertoa mielipidettään yli 43% vastaajista. Rasismia suomalaisessa yhteiskunnassa ei näe vakavana ongelmana yli 27% vastaajista, kun taas lähes 30% näkee rasismin vakavana ongelmana.
Lähes 40% vastaajista on sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista kulttuuria.
Yli 40% vastaajista näkee maahanmuuttajat tarpeellisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Siitä onko ulkomaalaistaustaisille lapsille tärkeä järjestää opetusta heidän omalla äidinkielellään jakaa mielipiteet melko tasaisesti vaihtoehtojen jokseenkin eri mieltä (25%), ei osaa sanoa (25%) ja jokseenkin samaa mieltä (23%) välillä. Maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin säilyttämisen tärkeyden kannalla oli yli 34% vastaajista.
Siihen kuuluvatko yhteiskunnan maksamat tuet ensisijaisesti suomalaisille, ei osannut ottaa kantaa lähes 30% vastaajista. 25% oli jokseenkin sitä mieltä, että tuet kuuluvat ensisijaisesti suomalaisille. Suomalaisen köyhän auttamisen tärkeämpänä suhteessa pakolaisen auttamiseen kokee lähes 32% vastaajista, mutta toisaalta yli 27% oli asiasta jokseenkin eri mieltä.
Noin 30% vastaajista ei osannut sanoa vaikuttaako maahanmuutto suomalaisten kielitaidon parantumiseen. Yli 34% vastaajista ajattelee, että maahanmuuttajat tuovat Suomeen elämäniloa. Yli 40% vastaajista kokee maahanmuutton lisäävän suomalaisten suvaitsevaisuutta ja noin 20% oli tästä jokseenkin eri mieltä.
Yli 36% vastaajista uskoo, että maahanmuutto ei lisää työttömyyttä. Ulkomailta tulevan työvoiman ei uskota ajavan palkkoja alas ajattelee yli 36% vastaajista. 25% vastaajista on sitä mieltä, että työtön suomalainen tulee työllistää ennen ulkomaalaista. 20% ei osaa sanoa ja toiset 20% on asiasta jokseenkin eri mieltä. Ulkomaalaisten hyödyn Suomen taloudelle näkee 34% vastaajista ja sama määrä 34% ei osannut sanoa mielipidettään.
”On paras olla mahdollisimman vähän tekemisissä ulkomaalaistaustaisten kanssa” väittämän kanssa täysin eri mieltä oli lähes puolet vastaajista.
Ystävystyminen ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa kiinnostaa noin 27% vastaajista ja lähes 39% ei osannut sanoa mielipidettään. 70% vastaajista ei tuntisi oloaan vaivautuneeksi ulkomaalaistaustaisen seurassa. 25% vastaajista ei olisi valmis toimimaan vertaistukena maahanmuuttajalle. ”On paras olla mahdollisimman vähän tekemisissä ulkomaalaistaustaisten kanssa” väittämän kanssa täysin eri mieltä oli lähes puolet vastaajista.
Väittämä lisääkö maahanmuutto turvattomuutta Suomessa jakoi mielipiteitä laidasta laitaan. Noin 30% ei osannut sanoa kantaansa, kun taas yli 20% oli sekä täysin samaa mieltä, että jokseenkin eri mieltä väittämästä. Reilu 20% on täysin eri mieltä ja reilu 30% ei osaa sanoa mielipidettään siitä, että liioitteleeko media maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusriskejä. Yli 32% vastaajista on jokseenkin eri mieltä siitä, että maahanmuuttajien tuleminen Suomeen heikentäisi yhteiskuntarauhaa.
Asenne tulisi nähdä osana yksilön arvomaailman, elämänhistorian ja persoonallisuuden tarkastelua.
Asennekyselyn vastauksissa näkyy mielipiteitä laidasta laitaan. On suvaitsevaisuutta ja ennakkoluuloja. Tässä kohtaa on hyvä muistaa mistä asenteet syntyvät ja pohtia myös sitä, miten voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa.
”Asenteet ovat opittuja, suhteellisen pysyviä, myönteisiä tai kielteisiä suhtautumistapoja yksilöön, kohteeseen tai ympäristöön” (Kalliopuska, M. 2005. Psykologian sanasto). Yksilöllisiä asenteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, kokemukset ja arvot. Yhteisöllisellä tasolla asenteisiin vaikuttavat mm. lähiympäristö kuten perhe, sukulaiset, vertaissuhteet, kasvatus ja koulutus. Myös yhteiskunnalliset tekijät, kuten maantieteellinen asuinpaikka ja ympäristö, aika, politiikka, kulttuuri ja taloudellinen tilanne vaikuttavat asenteisiin. Asenne tulisi nähdä osana yksilön arvomaailman, elämänhistorian ja persoonallisuuden tarkastelua.
Rasisminvastaista viikkoa vietetään 21.-27.3.2022
#RasisminvastainenViikko #VeckanMotRasism #WeekAgainstRacism
Anu Kytömäki
