Tiedätkö sen tunteen, kun nousee tuolilta, menee viereiseen huoneeseen tekemään jotain ja perille päästyään unohtaa, mitä se oli, mitä piti tehdä? Sitten pitää palata sinne mistä lähti, muistella ja mennä takaisin. Ja ehkä vielä parhaassa tapauksessa toistaa sama harjoitus kolmanteen kertaan. Stressin ylikuumentamat aivot, varhainen dementia vai mikä ihmeen häiriö, sitä miettii. Oletko koskaan miettinyt, mistä moinen lähimuistin pätkiminen johtuu?
Lainasin kesälukemiseksi kiehtovan kirjan, Superaivot. Kirja liikuskelee self-helpin ja tieteellisen tutkimuksen välimaastossa – ja toden totta – tarjoaa selityksiä arkiselle aivojen junnaamiselle. Muistin terästämisen lisäksi kirjassa pohditaan paljon tietoisen läsnäolon merkitystä eli periaatteessa kulloinkin käsillä olevaan asiaan keskittymistä.
Aivojen treenaaminen on koko elämän kestävä homma. Ja sitä paitsi: toisin kuten usein kuvitellaan, hermosolumme ja aivomme eivät ole syntymästä eteenpäin tuhon tiellä. Hermosoluja menetämme kyllä päivittäin 85 000 kappaletta aivokuorestamme eli noin yhden sekunnissa. Se on kuitenkin vain 0,0002 prosenttia noin 40 miljardista hermosolustamme. Eli kestäisi 600 vuotta ennen kuin kadoksissa olisi edes puolet! Pitkään (vaikka ei edes ihan noinkaan pitkään) eläviä lohduttanee myös tämä tieto: hermosoluja kasvaa lisää pitkin elämää! Niinpä 70-vuotiaan aivoissa ei ole merkittävästi vähempää hermosoluja kuin 20-vuotiaan aivoissa.
Uusia hermosoluja syntyy erityisesti kun opetellaan uutta ja käytetään aivoja monipuolisesti. Tylsyys, rajoitettu elinympäristö ja rutiinit ovat aivoja tylsyttäviä olosuhteita. Liikunta, uuden opettelu ja aktiivisuus edistävät hermosolujen välisten yhteyksien pysymistä ja torjuvat jopa dementiaa.
Muistia virkistää tarkkaavaisuus ja uuden opiskelu (vaikuttaa siltä, että uutta kannattaa opiskella!). Muistaminen tehostuu esimerkiksi näillä Superaivot-kirjan vinkeillä:
- Suhtaudu elämääsi ja kokemuksiisi kiinnostuneesti
- Opettele uusia asioita paneutuen
- Kiinnitä huomiota asioihin, jotka sinun on muistettava myöhemmin (eli keskity).
- Muistele aktiivisesti vanhoja asioita.
- Älä turvaudu luetteloihin muistamisen tukena
- Älä oleta, että muisti huononee – ei se välttämättä huonone!
- Älä pelkää tai harmittele satunnaisia muistikatkoksia
- Jos joku muistelemasi asia ei heti palaudu mieleen, ole kärsivällinen ja anna muistolle aikaa palautua
- Käytä aivojasi monipuolisesti. Sanaristikoiden täyttäminen treenaa erilaista muistijärjestelmää kuin ostoslistan mieleen painaminen, uuden kielen sanojen opettelu tai kasvojen muistaminen. Käytä kaikkia muistin puolia.
Stressi, huono nukkuminen ja monet muut tekijät voivat hetkellisesti heikentää muistamista sillä ne kuormittavat aivoja. Ikääntyminen vaikuttaa aivoihin, mutta ikääntyvät aivot pysyvät kunnossa ihan siinä missä nuoretkin, kun niitä käyttää aktiivisesti.
Entä mitä siellä toisessa huoneessa pitikään tehdä? Millä pääset eroon näistä harmillisista unohduskohtauksista? Vastaus löytyy asian tietoisesta rekisteröimisestä ja keskittymisestä. Kun keksit lähteä toiseen huoneeseen hakemaan jotain, ole läsnä tilanteessa ja anna huomiosi tuolle asialle ennen kuin lähdet tarjoamaan aivoille muuta tekemistä – vaikka suunnistamista naapurihuoneeseen. Kun olet ajatellut asiaa tiedostaen, muistat aivan varmasti asian vielä puolen minuutin päästä.
Kun luovut vähitellen kauppalistoista, opit painamaan ostettavat asiat keskittyneesti mieleesi etkä kohta enää tarvitse niitä. Kun tarjoilet aivoille tekemistä, ne palkitsevat sinut. Ja pian voit helpottuneena todeta: Huh! Ei se ollutkaan dementiaa!
Lähde: Chopra, Deepak & Tanzi, Rudolph E., 2012. Super Brain: Unleashing the Explosive Power of Your Mind to Maximize Health, Happiness, and Spiritual Well-Being. Basam Books. Suomenkielinen laitos (2014): Superaivot. Vapauta mielen voimavarat.