Digitalisaatio koskettaa tänä päivänä lähes kaikkia elämän osa-alueita tämän päivän yhteiskunnassa. Niin yksityisiä kuin julkisia palveluita tuotetaan yhä enemmän digitaalisesti. Kehitys on tietoista ja sillä on hyvä tarkoitus helpottaisi ihmisten elämää ja yritysten toimintaa.
Palveluiden digitalisaatiolla on monia kiistattomia hyötyjä kuten paremman. Digitaalisessa muodossa niin yksityiset kuin julkiset palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumatta kansalaisten saatavilla kustannustehokkaasti.
Samaan aikaan osa väestöstä on vaarassa syrjäytyä tämän kiihtyvän kehityksen kelkasta. Mittavalla joukolla ikääntyneitä on vaikeuksia toimia digitaalisissa ympäristöissä tai he eivät toimi siellä ollenkaan. Heistä valtaosa on hyvin iäkkäitä ja monella on matala koulutus. Heidän asemansa ja mahdollisuutensa toimia omissa ja yhteisissä asioissa vaikuttavat heikentyvän samaan aikaan, kun valtaosa väestöstä saa digitalisoitumisesta hyötyä elämäänsä. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös vanhusasiavaltuutettu, joka otti marraskuussa kantaa hallituksen suunnitelmiin tehdä digitaalisesta viranomaisviestinnästä ensisijainen viranomaisviestinnän kanava.
On helppo yhtyä vanhusasiavaltuutetun vaatimukseen siitä, että digipanostusten keskellä ei unohdeta niitä, jotka eivät digikanavia käytä. Rinnalle tarvitaan tänään ja tulevaisuudessa vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia. Näiden vaihtoehtoisten asiointikanavien löytäminen ei sekään saa edellyttää digitaalista asiointia esimerkiksi yhteystietojen tai ohjeiden löytämiseksi.
Kehitys on huolestuttavaa. Vastikään Suomessa julkaistiin koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas mutta se on saatavilla ainoastaan sähköisessä muodossa suomi.fi -palvelussa. Naapurimaa Ruotsi päätyi toisenlaiseen ratkaisuun ja jakoi vastaavan sisältöisen oppaan painetussa muodossa kaikkiin kotitalouksiin.
Myös Euroopan Unionissa otetaan huolestuttavia digiloikkia. Valmistelussa on lääkepakkausten kuluttajille suunnattuja pakkausselosteita koskevan sääntelyn uudistaminen. Pahimpana pelkona on, että jatkossa lääkkeiden myyntipakkausten perinteinen käyttäjäinfo korvattaisiin älypuhelimella luettavalla QR-koodilla. Tämä jättäisi lääkkeitä käyttävät digisyrjäytyneet kansalaiset elintärkeän lääketiedon ulkopuolelle.
Toivoa sopii, että maamme hallitus on jatkossa hereille sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Viranomaisohjeiden ja terveystiedon on oltava saatavilla myös painetussa muodossa. Digitalisaatiohuumassa ei saa unohtaa vanhaa viisautta hyvästä rengistä ja huonosta isännästä.