Julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi vaaditaan nyt kuorossa "rikkaita" eläkeläisiä osallistumaan säästötalkoisiin. Kukaan ei varmasti kiistä säästötarpeita. Leikkausvaatimusten tulisi kuitenkin perustua tosiasioihin. Käsitys siitä, että eläkeläiset eivät osallistu säästötalkoisiin on virheellinen.
Erityisen innokkaasti on vaadittu eläkkeiden verotuksen korotusta. Kuka muistaa, että eläkeläiset maksavat eläkkeistään veroja jo tällä hetkellä enemmän kuin työikäiset palkansaajat vastaavansuuruisista ansioista. Viimeksi vuodenvaihteessa palkansaajien toimeentuloa helpotettiin uudella veronalennuksella, joka ei koskenut eläkeläisiä.
Viidennes eläkeläisistä osallistuu edelleen työelämään ja helpottaa näin työvoimapulaista kärsivien työnantajien tilannetta. Tästä panoksesta eläkeläiset palkitaan vielä ankarammalla verotuksella. Eläkeläiset eivät myöskään ole yhtenäinen ryhmä. Mediaanieläke vuonna 2023 oli reilut 1700 euroa. Neljännes eläkeläisistä joutuu tulemaan toimeen alle 1250 euron kuukausieläkkeellä. Heidän toimeentuloonsa Orpon hallitus päätti puuttua jäädyttämällä asumistuen indeksin koko hallituskaudeksi.
Ikääntymisen myötä terveyspalveluiden ja lääkehoidon tarpeen todennäköisyys kasvaa. Asiakasmaksut ovat nousseet vuoden alussa ja asiakasmaksujen vuotuinen maksukatto on hallituksen päätöksellä tänä vuonna 70 euroa aiempaa korkeampi. Lääkkeiden arvonlisäveron nosto lisäsi osaltaan muuta väestöä enemmän lääkehoitoa tarvitsevien eläkeläisten maksurasitusta (Vuoden 2022 lopussa voimassa olleista lääkekorvausoikeuksista 69 % oli 65 vuotta täyttäneiden ryhmässä).
Hoivaa tarvitsevien iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset olisivat tutkimusten mukaan vuodessa yli kolme miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman omaishoitajina toimivien puolisoiden apua. Arvioiden mukaan noin 60 000 suomalaista ikääntynyttä tarvitsisi laitoshoitoa ilman ikääntyneen omaishoitajapuolison apua.
Säästökohteeksi on ehdotettu myös eläkkeisiin puuttumista. Eläkkeitä ja niiden ostovoimaa turvaavien indeksien leikkaamista on perusteltu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Eläkeläisiä taloustalkoisiin vaativat nuoremmat sukupolvet ovat huolissaan omien eläkemaksujensa noususta ja eläkkeidensä tasosta. Tämän päivän eläkeläisiä epäoikeudenmukaiseksi leimaaminen loukkaa. Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu ns. sukupolvisopimukseen ja sen lähtökohta on se, että työssä olevat sukupolvet eläkemaksuillaan osittain rahoittavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Samanlainen sukupolvisopimus on vastaavien etuusperäisten eläkejärjestelmien keskeisiä peruspiirteitä useissa muissakin länsimaissa. Epäoikeudenmukaisuuspuheet ovat alkaneet viime aikoina kummuta kahdesta tekijästä. Ensinnäkin suuret sotien jälkeen syntyneet ikäluokat ovat nyt eläkkeellä. Tämä väestökehitys ei ole varmastikaan kenellekään yllätys. Yllätys sen sijaan on se, että Suomessa syntyvyys on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana romahtanut dramaattisesti. Syntyvyyden lasku tulee ajan kuluessa vähentämään työikäisen väestön määrää ja osaltaan lisää eläkemaksujen nostopainetta. Kumpikaan tekijät ei kuitenkaan ole tällä hetkellä eläkkeellä olevien vika. Eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet.
Sukupolvien väliset talous- ja varallisuusvertailut ovat ylipäätään mahdottomia ja ainakin epätarkoituksenmukaisia.. 7-kymppinen eläkeläinen ei nuoruudessaan olisi osannut edes uneksia sellaisista etuuksista ja tulonsiirroista, jotka tämän päivän nuorille työikäisille ovat itsestäänselviä asioita. Maksuton lukio, subjektiivinen päivähoito-oikeus tai julkinen hammashoito ovat tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämän päivän eläkeläisten nuoruuden todellisuutta ne eivät olleet. Oppikoulu oli maksullinen, lastenhoito järjestettiin omin voimin isovanhempien avulla ja hampaat hoidatettiin omalla rahalla yksityisesti.
Eli muistakaapa nuoret kun tämän päivän eläkeläisiä soimaatte, että vuosikymmeniä sitten eläkemaksuja ehkä maksettiin vähemmän mutta samaan aikaan vanhempanne ja isovanhempanne loivat yhteiskuntaan lisäarvoa, jonka ansiosta he saivat aikaan em edut ja tulonsiirrot.
En ole vielä tavannut eläkeläistä, joka ei haluaisi lapsilleen ja lapsenlapsilleen vain parasta. Jos seuraavien sukupolvien hyvinvointi ja tulevaisuus edellä mainittujen talkootoimien lisäksi vaatii vielä eläkeläisten verojen nostamista, eläkeläiset epäilemättä senkin uhrauksen lastensa hyväksi tekevät. Mutta päätöksentekijöille ja nuorille sukupolville minulla on toivomus. Perustakaa eläkeläisiin kohdistuvat säästövaatimukset faktoihin älkääkä lyökö yhteiskuntamme iäkkäämpiä jäseniä sukupolvisen epäoikeudenmukaisuuden leimakirveellä. Sen olemme heille velkaa.