Tämän lehden ilmestyessä ovat vuoden 2025 alue- ja kuntavaalit jo takana. Ennen vaaleja uutisoitiin kuinka puolueilla oli vaikeuksia rekrytoida ehdokkaita ja lopullinen ehdokasjoukko olikin pienempi kuin edellisissä vaaleissa.
Puolueiden ehdokasjoukon monimuotoisuus oli kuitenkin ilahduttavasti vahvistunut. Naisten määrä ehdokkaina ja valtuutettuina on selkeästi nousussa. Se on yksi osoitus suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvokehityksestä. Tätä kehitystä on tervehdittävä ilolla, sillä kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen tulisi mahdollisimman hyvin heijastaa asukkaiden moninaisuutta ja tarpeita.
Ikääntyneiden osallistuminen päätöksentekoon on yhtä lailla ensiarvoisen tärkeää. Eläkeläiset tuovat mukanaan iän tuomaa kokemusta ja näkemystä, joka auttaa arvioimaan päätösten vaikutuksia eri ikäpolvien näkökulmasta. Päätöksenteossa eläkeläiset voivat ammentaa koko elämänkaarensa aikaisista kokemuksista. Onhan jokainen eläkeläinenkin on ollut joskus neuvolan asiakas, koululainen tai vaikkapa kunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen käyttäjä. On helppo todeta, että kokemuksen ja monipuolisuuden arvostaminen päätöksenteossa luo pohjan kestävälle ja oikeudenmukaiselle yhteisölle, jossa kaikkien ääni kuuluu.
Niin naisten kuin eläkeläisten lisääntynyt osallistuminen päätöksentekoon tuo mukanaan uusia näkökulmia ja monipuolisempaa ajattelua. Oli kyse sitten kunnan tai hyvinvointialueen hallinnosta, on syytä muistaa, että sosiaalinen pääoma syntyy vuorovaikutuksessa. Asukkaiden – myös eläkeläisten - osallistuminen ja toimiva edustuksellinen demokratia ovat edellytys sille, että kuntien ja hyvinvointialueiden elinvoimaisuus säilyy ja vahvistuu. Eläkeläisten kokemus on arvokasta pääomaa myös päätöksenteossa.