Thumbnail

Ero on kriisi myös isovanhemmille

Julkaistu 17.2.2020

Oman lapsen eroa aiheuttaa yleensä hämmennystä, epäuskoa ja surua. Erotilanteissa isovanhemmat ovat usein myös huolissaan siitä, säilyykö heidän suhteensa lapsenlapseen. Erityisesti asia huolettaa silloin, kun lapset jäävät pääsääntöisesti miniän tai vävyn hoitoon tai muuttavat jopa paikkakuntaa.

Suhteet on kuitenkin mahdollista säilyttää hyvinä ja esimerkiksi lastenhoitoapu saattaa edelleen olla tarpeen. Edellytyksenä on, että isovanhemmat pysyvät kriisin ulkopuolella, eivätkä asetu kummankaan osapuolen puolelle. Tämä saattaa olla hankalaa, koska omaa lastaan haluaisi puolustaa. Silti isovanhemman on tärkeää olla ottamatta kantaa asiaan, joka ei varsinaisesti hänelle kuulu. Silloin on helpompaa säilyttää hyvät suhteet paitsi lapsenlapsiin, myös oman lapsen ex-puolisoon. Yhteistyölle lapsen ja isovanhempien kohtaamisissa saadaan näin paremmat lähtökohdat.

Eroava oma lapsi kaipaa todennäköisesti silti vanhemman tukea. Vanhempien käyttäytymisellä erotilanteessa on suuri merkitys siihen, millaiseksi myöhempi suhde muodostuu paitsi omaan lapseen, myös tämän ex-puolisoon. On tärkeää antaa tukensa kaikille osapuolille. Omien tunteiden kontrolloiminen auttaa. Myös sillä, että osoittaa välittävänsä on merkitystä, vaikka etäisyyden säilyttäisikin. Toisinaan omien lasten ero saattaa johtaa siihen, etteivät isovanhemmat saa lainkaan tavata lapsenlastaan. Näissä tilanteissa on tärkeää pysyä rauhallisena ja pyrkiä keskustelemaan tilanteesta avoimesti ja asiallisesti.

Isovanhemmat eivät tietenkään korvaa vanhempia, mutta he voivat antaa lapsenlapsille kokemuksen suurempaan perheeseen kuulumisesta. Eron jälkeen lapset usein pelkäävät hylätyksi tulemista ja epävarmuus tulevaisuudesta kalvaa. Silloin isovanhemmat osana tuota isoa perhettä saattavat olla korvaamaton tuki ja turva.

Lainsäädäntö ei aiemmin mitenkään turvannut lapselle oikeutta tavata isovanhempiaan eron jälkeen. Uusi, 1.12.2019 voimaan tullut laki on tässä mielessä parempi, koska nykyisessä lapsenhuoltolaissa asetetaan huollon yhdeksi tavoitteeksi se, että lapsen ja hänen vanhempiensa välisten suhteiden lisäksi vaalitaan myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita (1 §). Tällaisia lapselle tärkeitä ihmissuhteita voivat olla esimerkiksi lapsen suhde isovanhempiin tai uusperheessä elämisen kautta muodostuneet ihmissuhteet. Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä kuitenkin vain tuomioistuimen päätöksellä tietyin edellytyksin (9c §).

Joskus ero tuleekin isovanhemmille. Oman kriisin keskellä yhteydenpito lasten perheisiin ja lapsenlapsiin saattaa jäädä. Isovanhempien ei pitäisi kaataa omia ongelmiaan lastensa, saati lastenlastensa niskaan, joten joskus voi olla parempikin ottaa etäisyyttä pahimman kriisin ajaksi. Apua omaan tilanteeseensa voi hakea esimerkiksi ammattiauttajilta tai vertaistuesta. Ehkä kuitenkin kommunikointi puhelimen tai viestien välityksellä onnistuisi paremmin, jolloin jonkinlainen yhteys säilyy.

Erotilanteissa lasten kohdalla on sekä lainsäädännön että inhimillisyyden näkökulmasta tärkeää muistaa, että lähtökohtana on aina lapsen etu. Lastenlapset joutuvat valitettavan usein mukaan vanhempiensa tunnemyrskyn pyörteisiin, mutta kaikkien aikuisten tehtävänä on olla lasten tukena ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, jotta päästään uuteen elämäntilanteeseen mahdollisimman sujuvasti.

Anu Korhonen

Thumbnail
Suunnittelija, sopeutumisvalmennus
anu.korhonen@elakeliitto.fi