Ikääntyneiden vaaliaktiivisuus kasvoi alue- ja kuntavaaleissa

16.6.2025

Eläkeliitto aktivoi ikääntyneitä asettumaan ehdolle ja äänestämään alue- ja kuntavaaleissa 2025, koska äänestysaktiivisuuden tiedetään laskevan iän myötä. Ikääntyneiden vaaliosallisuuden parantaminen koskettaa myös poliitikkojen ja kansanedustajia, sillä ikääntyneet kokevat heidän taholtaan vähättelyä ja osallisuutensa päätöksentekoon heikoksi.

Ainoastaan 33 % kokee ikääntyneiden olevan hyvin edustettuna kunnallispolitiikassa. Valtakunnallisen politiikan kohdalla näin kokee olevan vain neljännes. Huonoiten edustettuna kokevat olevansa yli 80-vuotiaat. Yli 80-vuotiaista naisista vain 6 % kokee, että ikääntyneet ovat edustettuna hyvin valtakunnallisessa politiikassa. Kunnallispolitiikan kohdalla alle viidennes kokee näin. Yli puolet yli 60-v. kokee, että ikääntyneitä kohdallaan huonosti tai vähätellään poliitikkojen kannanotoissa. [1]

Tilastokeskuksen mukaan äänestysaktiivisuus laskee jyrkästi 80-ikävuoden jälkeen. Kun 66–71-vuotiaiden ikäryhmästä äänesti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 80 %, niin äänestysaktiivisuus on tätä selvästi matalampi, mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan. 87-vuotiaista vain puolet äänesti eduskuntavaaleissa 2023. [2]

Ikääntyneiden osallisuus on demokratian toteutumisen kannalta tärkeää: noin neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Eläkkeellä puolestaan on yli neljännes.

Eläkeliiton vaalitavoite oli ikääntyneiden vaaliaktiivisuuden lisääminen

Kannustimme ikääntyneitä itse asettumaan ehdolle. Tuimme ikääntyneiden äänestämistä ja vaaliosallisuutta. Jaoimme piiriemme ja yhdistyksemme kautta tietoa vuoden 2025 kaksoisvaaleista.

Jalkautimme keinoja, joilla voidaan parantaa äänestysaktiivisuutta: kuljetusapu, kotiäänestys, avustajan käyttö, laitoksessa äänestämisessä huomiotavat seikat ja voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Opastimme tavat, joilla läheiset voivat olla avuksi.

Pyrimme materiaalimme avulla varmistamaan, että kaikkien ikääntyneiden ihmisten oikeus äänestää vaaleissa toteutuu. Julkaisimme sen myös verkkosivuillamme. Some-kampanjamme teemat olivat ”Asetu ehdolle” ja ”Äänestä itse ja tarjoa apua tarvitseville”. Teimme verkkosivuillemme videon.

Julkaistuamme vaaliteemat loppuvuodesta 2024 muistutimme pitkin alkuvuotta 2025 ehdolle asettumisesta ja äänioikeuden käytöstä niin verkossa kuin järjestöviestinnässä. Ehdolle asettuneita kiitimme aktiivisuudesta julkisesti. Vaalien jälkeen raportoimme tulokset.

Kuntavaalit

Ehdolle asettuneiden vähintään 60-vuotiaiden määrä kasvoi edellisistä vaaleista huomattavasti. Vuoden 2025 kuntavaaleissa yli 60-vuotiaita äänioikeutettuja oli 35,7 % ja ehdokkaista heitä oli 27,4 %.

Myös ikääntyneempien, vähintään 65-vuotiaiden ehdokkaiden, osuus nousi viime kuntavaalien 17,9 prosentista 19.2 prosenttiin. [3]

Ikääntyneet olivat aktiivinen äänestäjäryhmä. Kun kokonaisäänestysprosentti oli 54,2, ääntään käytti vähintään 65-vuotiaiden ikäryhmässä 65,3%. Myös 80-vuotiaiden ikäryhmässä äänestysprosentti oli korkea: 62,1%. Vuoden 2025 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä 68,1%. [4]

Pääasiallisen tulolähteen perusteella tarkasteltuna vuonna 2021 äänioikeutetuista eläkeläisiä oli 31.6%, ja ehdokkaista heitä oli 15.9%. Vuonna 2025 eläkkeellä olevia äänioikeutettuja oli 30,3 %, ja heistä ehdokkaiksi ryhtyi lähes puolet, 14,3 %. [5]

Eläkkeellä olevat olivat aktiivinen äänestäjäryhmä: 59.3 % äänesti kuntavaaleissa. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Kuntavaaleissa kaikista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 41,6 %. [6]

Vuonna 2025 valittujen valtuutettujen keski-ikä on 51,3 vuotta. Keski-ikä on hieman korkeampi kuin kuntavaaleissa 2021, jolloin se oli 50,8 vuotta. [7]

Valittujen yli 60-vuotiaden osuus kasvoi vuonna 2025 edellisistä vaaleista noin yhden prosenttiyksikön ja on 27,7%. [8] Vähintään 65-vuotiaiden valittujen osuus nousi viime kuntavaalien 17,8 prosentista 19.1 prosenttiin. [9] Vähintään 70-vuotiaiden osuus valituista nousi viime kuntavaalien 7,4 prosentista 8,7 prosenttiin. Kuntavaaleissa valittiin 1633 vähintään 65-vuotiasta valtuutettua. 80-vuotiaita tai sitä vanhempia valtuutettuja on 29. Vanhin valittu valtuutettu on 91-vuotias. [10]

Ehdokkaiden ja valittujen valtuutettujen ikäjakaumassa 60-69-vuotiaita ehdokkaita oli 19,9% ja valittuja 21.3%. Siten 60-69-vuotiaat ovat hieman yliedustettuina suhteessa samanikäisiin ehdokkaisiin. Sitä vastoin vähintään 70-vuotiaiden ikäryhmän valtuutettuja on vähemmän (8,7%), kuin mitä heitä oli ehdokkaina (-1,0 %-yksikköä). [11]

Kuitenkin vain joka kymmenes kuntapäättäjä on eläkeläinen. Vuonna 2025 valituista eläkkeellä on 10,8 %, kun eläkeläisten osuus äänioikeutetuista oli 30,2 %. [12]

Aluevaalit

Keski-ikä nousi aluevaltuustoissa vuoden 2025 aluevaaleissa. Hyvinvointialueiden uudet valtuutetut ovat keskimäärin 51,5-vuotiaita.

Viime aluevaaleihin verrattuna suunnilleen yhtä suuri määrä äänioikeutettuja yli 60-vuotiaita asettui ehdolle. Yli 60-vuotiaiden äänioikeutettujen määrä kasvoi 36,8%:iin edellisistä vaaleista, jolloin se oli 36%. Myös yli 60-vuotiaiden ehdokkaiden määrä kasvoi 26.6%:iin edellistä vaaleista, jolloin se oli 26,2%. [13]

Vuoden 2022 aluevaaleissa äänestysprosentti oli korkeimmillaan 70-vuotiaiden ryhmässä (63,7 %). Äänestysprosentti laski vuonna 2022 alle 60 prosentin 79-vuotiaiden ryhmässä. Vuoden 2025 aluevaaleissa 60-79-vuotiaiden ikäryhmästä äänesti noin 65 %, mikä on huomattavasti aluevaalien äänestysprosenttia 51.7 korkeampi ja on noin 2,5 % korkeampi kuin viime vaaleissa 60-79-vuotiaiden ikäryhmässä. [14]

Sitä vastoin vähintään 80-vuotiaiden ryhmässä äänestysaktiivisuus laski viime aluevaalien 58 %:sta yltäen nyt vain 46,8 %:iin.

Edellisiin vaaleihin verrattuna hieman useampi valtuutettu on nyt iältään yli 60-vuotias. Valituksi tulleiden yli 60-vuotiaiden osuus kasvoi 0,4% edellistä vaaleista ollen 28,4 %. [15] Vanhin aluevaltuutettu on 82-vuotias.

Sekä vuoden 2022 että vuoden 2025 aluevaaleissa ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän, vuonna 2022 noin 17 % ja vuonna 2025 13.4 %. Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli kumpanakin vuonna noin kolmannes. Edellisiin vaaleihin verrattuna hieman harvempi valtuutettu on eläkeläinen. Vuonna 2022 hyvinvointialuevaleissa valituksi tulleista aluevaltuutetuista eläkeläisten osuus oli noin 13 %. Vuonna 2025 osuus laski 9.7 %:iin. [16, 17]

Päätelmät

Ikääntyneiden äänestysaktiivisuus oli sekä alue- että kuntavaaleissa parempi kuin viime kuin edellisissä hyvinvointialue- ja kuntavaaleissa.

Ikääntyneitä asettui ehdolle kuntavaaleissa huomattavasti enemmän kuin viime vaaleissa. Aluevaaleissa ikääntyneiden ehdokkaiden määrä pysyi samalla tasolla kuin viime vaaleissa.

Valittujen yli 60-vuotiaiden osuus valtuutetuista kasvoi kuntavaaleissa. Myös hieman useampi valtuutettu on nyt iältään yli 60-vuotias. Niitä ikääntyneitä ehdokkaita, jotka eivät päässeet vaaleissa läpi, on oletettavasti myös nimetty lautakuntien jäseniksi.

Jotta ikääntyneet eivät etääntyisi heitä koskevasta päätöksenteosta, on heidän vaaliosallisuuttaan jatkossakin tuettava. Ikääntyneiden kokema ulkopuolisuus ja vähättely vaatii tietoisia toimia myös poliitikoilta.

Koska molemmissa vaaleissa niin ehdolle asettuneilla kuin valituillakin on korkeampi koulutus ja suuremmat tulot kuin äänioikeutetuilla keskimäärin, on vaaliosallisuutta yritettävä edelleen parantaa. Eläkeliitto jatkaa toimintaa kaikkien osallisuuden parantamiseksi. Myös poliitikkojen ja kansanedustajien toivomme vaalivan vuoropuhelua eri väestöryhmien kanssa, jotta lannistuneimmatkin tavoitettaisiin.

Vaaliosallisuuden tulokset osoittavat, että eläkeläiset ovat merkittävä vaikuttajaryhmä suomalaisessa hyvinvointialue- ja kunnallispolitiikassa. Korkea äänestysaktiivisuus tekee heistä myös tärkeän kohderyhmän päätöksentekijöille.

Lähteet

Tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoaineistoihin.

1 60+ Barometri yli 60-vuotiaiden hyvinvoinnista ja arjesta 2024. Eläkeliitto ry ja Tutkimustie Oy

2 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijalausuntopyyntö asiana K 3/2024 vp Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024, vanhusasiavaltuutetun lausunto 5.9.2024

3 Kuntavaaliehdokasanalyysi 2025. Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto

4 Tilastokeskus

5 Tilastokeskus https://stat.fi/julkaisu/cm1hlbrft09e207w7pv561t1l

6 Tilastokeskus https://stat.fi/julkaisu/cm1hp1lzd258n07w5sd8a6ops

7 Keskeisiä tuloksia kuntavaalien 2021 tuloksista Pekola-Sjöblom, Piipponen. Kuntaliitto 16.6.2021

8 Tilastokeskus https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kvaa/statfin_kvaa_pxt_14wa.px/table/tableViewLayout1/

9 Tilastokeskus https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kvaa/statfin_kvaa_pxt_14uh.px/table/tableViewLayout1/

10 Tilastokeskus

11 Tilastokeskus

12 Tilastokeskus

13 Tilastokeskus

14 Tilastokeskus