Eläkkeellä olevat ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä: poliittisen päätöksenteon keskiössä on jokaisen eläkkeellä olevan mahdollisimman paras hyvinvointi. Pitämällä kirkkaana tavoitteemme ja sen mitä tarvitsemme voimme nähdä mahdollisuuksia uhkien ohella.
Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkkeensaajien ryhmässä, joissa pienituloisia on noin 174 000. Yli 75 vuotta täyttäneistä yli 19 prosenttia kuuluu pienituloiseen kotitalouteen (Tilastokeskus 2016).
Eläkeliiton oikeuksien valvonnan keskiössä on iäkkäiden ihmisten aito mahdollisuus käyttää tarpeensa mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Mahdollisuus on turvattava sekä lähipalveluiden saatavuudella että kohtuullisilla asiakasmaksuilla.
Tarpeenmukaisten sote-palveluiden saatavuuden lisäksi Eläkeliiton vaalitavoitteisiin kuuluu, että Suomeen on pikimmiten laadittava valtakunnallinen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma. Keskeinen osa tätä ohjelmaa ovat riittävät kansaneläkkeen tasokorotukset. Tulevan hallituksen kiireellisimpiin tehtäviin kuuluu kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen peruuttaminen.
Eläkkeellä olevien toimentuloa on parannettava laskemalla eläkeläisten verotus samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa. Verottoman eläketulorajan jälkeen eläkettä saavan henkilön verotus ei saa olla palkkatyön verotusta ankarampaa.
Eläkeliitto ajaa puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä ikääntyneiden oikeuksia ja rakennamme ikäystävällistä Suomea. Osallisuus ja toimintakyky kuuluvat kaikille.