Kiinteistöverotuksen jatkuvat korotukset uhkaavat eläkeläisten oikeutta omaan kotiin

Suomessa on vuodesta 1993 alkaen peritty kiinteistöveroa, jota jokainen kiinteistönomistaja maksaa rakennuksistaan, esimerkiksi talostaan ja kesämökistään vuosittain. Kiinteistöveroa maksavia suomalaisia lienee tälläkin hetkellä yli kaksi miljoonaa. Vuosien aikana kiinteistöveron tuotto on jatkuvasti kasvanut, kun veroa on eri aikoina korotettu. Viimeksi tämän vuoden alusta maapohjan kiinteistöveron alarajaa nostettiin 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin. Omakotiliiton laskelmien mukaan tämä korotus merkitsee esimerkiksi Helsingissä sitä, että keskimääräinen kiinteistövero nousee 576 eurosta 805 euroon. Valtiovarainministeriössä on lisäksi valmisteilla laajempi kiinteistöveron uudistus, joka uhkaa nostaa kiinteistöveroa entisestään. Ministeriö perustelee uudistusta sillä, että kiinteistöjen verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Esityksen ilmiselvä tarkoitus on veron tuoton raju nostaminen - ja siten kiinteistöverotuksen nopea ja huomattava lisäkiristäminen.
Kiinteistöveron korotussuunnitelmat sotivat kuitenkin kansalaisten oikeustajua vastaan. Ministeriötä ei kiinnosta se, että kiinteistövero on kansalaisten näkökulmasta tasavero. Se ei huomioi kiinteistön asukkaan tulotasoa millään lailla. Omasta kodista meillä harvalla on myöskään mitään tuloa, jolla asumiskustannusten ja kiinteistöverorasituksen nousua voisi kompensoida. Toteutuessaan kiinteistöveron lisäkorotukset nostaisivatkin dramaattisesti asumiskustannuksia, jotka pelkästään viime vuonna nousivat mm. energian hinnannousun vuoksi keskimäärin 6,5 prosenttia.
Mikäli hallitusohjelmaankin kirjattu kiinteistöverotuksen uudistus toteutuu, voi se merkitä kiinteistöjen maapohjan verotusarvoihin moninkertaisia korotuksia. Pienituloisille eläkeläisillä tämä merkitsee väistämättä kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia, jotka voivat merkitä jopa kiinteistöjen pakkomyyntejä. Suomalaiset ovat perinteisesti hyväksyneet maamme kansainvälisesti vertaillen korkean veroasteen, sillä veroilla on rahoitettu yhteiskunnan ja sen palveluiden toimintaa. On kuitenkin syytä kysyä, onko Suomessa saavutettu verotuksessa katto. Ainakin nyt toteutuneet ja valmisteilla olevat kiinteistöverotuksen korotukset sotivat monien oikeustajua vastaan. Pahimmillaan veronkorotus voi uhata jopa eläkeläisen oikeutta omaan kotiin. Tällaista veropolitiikkaa ei voi hyväksyä. 

Anssi Kemppi
päätoimittaja