20.3.2025
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestäänselvyys vaan vaikeuksien kautta voitettu tila. Yllä oleva äänioikeusmielenosoituksesta kertova kuva, jonka muuten on ottanut vaarini veli Emil Rundman, on vuodelta 1905.
Tuolloin ei valtaosalla ollut Suomessa äänioikeutta eikä mahdollisuutta asettua ehdolle vaaleissa. Mahdollinen äänioikeus ja käytössä olevien äänien määrä riippui aina vuoteen 1906 asti henkilön säädystä, varallisuudesta ja sukupuolesta.
Historiaa vasten katsottuna on hyvin hämmentävää todistaa tilannetta, jossa tulossa oleviin alue- ja kuntavaaleihin on ollut poikkeuksellisen vaikeaa saada ehdokkaita. Arvostan suuresti jokaista, joka on valinnut ryhtyä ehdokkaaksi -oli puolue mikä hyvänsä. Ja vielä vielä mitä useammassa puolueessa on eläkeläisehdokkaita, sitä paremmat mahdollisuudet on sille, että hyvinvointialueita ja kuntia niiden järjestäminen palveluineen kehitetään ikääntyneiden asukkaiden tarpeet huomioiden.
Kokemus ilmapiirin kiristymisestä, riittämättömistä vaikuttamismahdollisuuksista ja vaikuttamisen vaikeudesta ovat esimerkkejä syistä, jotka ovat saaneet monen jättämään yhteisistä asioita päättämisen muille. Kiinnostusta asettua ehdolle loitontaa myös se, etteivät luottamustehtävät ole yleensä henkilön päätoiminen työ vaan oman arjen vaatimusten rinnalle tulevia tehtäviä.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei olekaan helppoa. Asiat, joista hyvinvointialueilla ja kunnissa päätetään voivat olla kompleksisia, vaikeita ja vaativat monen ristiriitaisen näkökulman yhteensovittamista. Omia odotuksia vaikuttajan tehtävässä ei voi rakentaa nopeasti mielihyvää tuottavien onnistumisten varaan. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä sitkeyttä kysyvä kestävyyslaji, jossa omaa minäkuvaa hiveleviä voittoja osuu harvoin kohdalle.
Työ on omien tärkeäksi katsomiensa päämäärien kärsivällistä edistämistä ja huomion kiinnittämistä siihen, ettei päämäärien tavoittelussa ole epäonnistumisia. Jokainen käänne on seuraavaan vaiheeseen johtava välivaihe, josta on hyödynnettävänä sen antama opetus.
Avoimessa yhteiskunnassa jokaisella meistä on yhtäläinen mahdollisuus edistää omia päämääriämme. Valtaa yhteisten asioiden järjestämiseksi käyttää aina joku. Jokaisissa vaaleissa jonkun tahon arvot muuttuvat yhteiskunnallisiksi päätöksiksi. Vaaleissa ei anneta valtaa vaan vaaleissa otetaan valtaa.
Mahdollisuus asettua ehdolle vaikuttamaan yhteisten asioidemme järjestämiseen on oikeus. Jokainen voi itse valita jääkö katsojaksi vai yrittääkö vaikuttaa. Nyt ehdolle asettuneet henkilöt yrittävät ja he ansaitsevat siitä arvostusta ja kiitoksen.
---
Kuvan tiedot: Äänioikeusmielenosoitus matkalla Rautatientorilta Senaatintorille. Kuvaaja Emil Rundman 1905. Museovirasto. ”Kun tieto oli levinnyt, että äänioikeusasia sinä päivänä tulisi kaikissa säädyissä käsittelynalaiseksi, kokoontuivat Helsingin työväestö ja raittiuskansa, joihin oli liittynyt paljon maaseuduilta saapuneita työläisiä, 14 p:n aamulla suurelle Rautatientorille, mistä soittokuntineen ja mielenosotuslippuineen lähtivät parinkymmenentuhannen hengen suuruisena kulkueena liikkeelle, kulkivat tervehtien ritarihuoneen ja säätytalon ohi, ja kokoontuivat sitten Senaatintorille, missä puheita pidettiin ja äänioikeusvaatimuksia esitettiin (Kyläkirjaston Kuvalehti, huhtikuu 1905).”
Irene Vuorisalo
