Tämä blogikirjoitus on osa vuosina 2018–2021 toteutettua Kulttuuria kaiken ikää -toimintaa, jonka tavoitteena oli ikäihmisten yhteisöllisyyden lisääminen heidän omissa paikallisyhteisöissään.
Aiemmin syksyllä, kun suositukset olivat vielä hieman sallivampia, pääsin kiertämään Suomea paikallisten Potkua kulttuuritoimintaan -päivien merkeissä. Toki päivän sisältöjen läpikäyminen olisi onnistunut verkossakin, mutta oli mahtavaa päästä kohtaamaan ihmisiä, ideoimaan ja innostumaan yhdessä kasvotusten.
Vaikka kasvojen peittona olikin suojamaski ja turvaväleistä pidettiin huolta, niin fyysinen kohtaaminen oli kuitenkin tässä tapauksessa vuorovaikutuksen kannalta hyödyllistä. Ja tuntui ehdottomasti siltä, että kohtaamisille ja yhteiselle tekemiselle oli suuri tarve osallistujienkin puolelta. Toivottavasti näiden päivien aikana käsitys kulttuurin kirjosta ja kulttuuritoiminnan monimuotoisuudesta laajeni, sekä innostus uuden toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen kasvoi.
Omat silmäni avautuivat kierroksella entisestään etenkin sen suhteen, että kulttuuritoimintaa tehdään paikallisten yhdistysten toimesta paljon jo nyt ja kiinnostus siihen on todella suurta. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli ehdottomasti se, että ihmisillä on valtavasti piilossa olevia kykyjä, joiden esiintuomiseen on syytä kannustaa. Kulttuuritoiminnan (ja minkä tahansa muunkin) kehittämisessä on välttämätöntä ottaa huomioon mitä taitoja, tietoja ja voimavaroja toiminnan toteuttajilla ja siihen osallistuvilla on käytössä.
Jo yhdistystoiminnan sisältöjen suunnittelun lähtökohtana pitäisi olla, että kaikkien mukana olevien omat osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa vääjäämättä myös uusien näkökulmien ja ajatusten ottamista mukaan keskusteluun. Mitä tahansa toimintaa on helpompi toteuttaa, jos se tuntuu toimintaa järjestävistä “omalta”. Tämä innostus välittyy helpommin myös osallistujiin.
Toinen merkittävä havainto liittyy viestintään. Varsinkin uusia avauksia kokeillessa tarvitaan onnistunutta viestintää, jotta mukaan saadaan osallistujia. Kuitenkin myös olemassa olevasta toiminnasta on tarpeen viestiä jatkuvasti: sitä kautta tehdään toimintaa näkyväksi ja välitetään tietoa, mutta myös mielikuvia ja tunteita. Mitä monipuolisemmalta ja kiinnostavammalta toiminta näyttää, sitä todennäköisemmin se herättää mielenkiintoa potentiaalisissa osallistujissa. Jo nyt viestinnällistä osaamista tuntuu olevan ja hyviä asioita tehdään, mutta silti pohtiminen ja tehostaminen on aina tarpeen.
Kulttuuripäivillä mukana olleiden palautteista päätellen kulttuuritoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen tuntuu olevan sydämen asia, sillä yli 95 % jälkikyselyyn vastanneista koki kehittämisen tärkeäksi. Tämä on tietysti ilahduttavaa huomata ja tästä päätellen paikallinen kulttuuritoiminta onkin jatkossa entistä houkuttelevampaa: kun tahtoa on, niin varmasti hyviä asioita tapahtuu.
Potkua kulttuuritoimintaan -päivien aikana syntyneiden ideoiden perusteella ympäri Suomea tullaan järjestämään ainakin vaihtelevista kulttuurisisällöistä koostuvia ylisukupolvisia paikalliskulttuuri- ja kesätapahtumia, aloitetaan karaokemusikaalin suunnittelua, sekä tehdään näyttelytoimintaa vanhojen esineiden ja valokuvien parissa. Esimerkiksi näiden ja muiden uusien ajatusten avulla tullaan vuonna 2021 toivottavasti näkemään entistä laajempaa paikallista kulttuuritoimintaa.
Jussi Hietala
