Työmarkkkinajärjestöt ilmoittivat kuluneella viikolla näkemyksistään perhe-eläkejärjestelmän muutostarpeista. Suurin huomio työmarkkinajärjestöjen esityksissä kohdistui - aiheellisesti - leskeneläkkeen muutoksiin. Leskeneläkkeestä haluttaisiin tehdä määräaikainen.
Olen parin päivän aikana saanut useita yhteydenottoja huolestuneilta leskiltä ympäri masta. Yhteistä näille viesteille on huoli: miten meidän leskien toimeentulon nyt käy?
Suomalainen työeläketurva - yksi Euroopan parhaimmista - on rakennettu sille ajatukselle, ettei elintaso totaalisesti romahda silloin, kun niin sanottu sosiaalinen riski, eli työkyvyttömyys, vakuutettujen pitkäikäisyys tai läheisen kuolema, toteutuu. Perhe-eläkkeen perustehtävä on huolehtia lesken ja lasten toimeentulon jatkuvuudesta perheen huoltajan kuoltua. Luulen, että tästä periaatteesta on Suomessa suuri yksimielisyys.
Ei ole mielestäni väärin ajatella, että erityistä tukea tarvitaan tilanteissa, joissa leskeksi jääneen työura on jäänyt lyhyeksi ja oma eläke pieneksi tai tilanteissa, joissa leskeksi jääneellä on alaikäisiä huollettavia lapsia.
Suomalaisten perhekäsitys on jatkuvassa muutoksessa. Siksi perhe-eläkkeidenkin kohdalla on pohdittava avoliitossa syntyneiden lasten asemaa suhteessa avioliitossa syntyneisiin lapsiin. Nykyjärjestelmän yhtenä epäoikeudenmukaisena piirteenä on pidettävä sitä, että avoliitossa elänyt pariskunta, jolla on yhteisiä lapsia, saa vähemmän etuutta kuin avioliitossa elänyt pariskunta, joilla on lapsia. Tämä on yleisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta kestämätöntä ja epäkohta tulee poistaa perhe-eläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
Miksi leskeneläke pitäisi säätää määräaikaiselsi, kuten nyt on esitetty? Itse en pidä sitä tarkoituksenmukaisena enkä edes oikeudenmukaisena. Kannattaa muistaa, että lähes 90 prosenttia leskeneläkkeen saajista saa eläkettä alle 1000 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen leskeneläke on 571 € kuukaudessa. Suuret leskeneläkkeet ovat erittäin harvinaisia.
Leskeneläke on myös hyvä tasa-arvon edistämisen väline. Naisten omasta työstä ansaittu eläke-euro on vain 68 senttiä. Leskeneläkkeen saajista valtaosa on naisia. Kokonaiseläketurvaa tarkasteltaessa esille nouseekin perhe-eläkkeen rooli sukupuolten välisten tuloerojen tasoittajana. leskeneläkkeen tuoman lisän avulla monen naisen eläketaso kun nousee keskimääräiselle tasolle.
Tuore Rinteen hallituksen hallitusohjelma kaavailee korotuksia mm kiinteistöveroihin. Harvoin tullaankaan ajatelleeksi, että leskeneläke mahdollistaa suuressa määrin esimerkiksi yhteisen asunnon säilymisen leskellä aviopuolison kuollessa.
Avoliitossa olevien leskien osalta on toki esitetty kysymyksiä siitä, miksi ns. sopimusyhteiskunnan ulkopuolelle avioliittoon jääneen henkilön tulisi olla leskeneläkettä määriteltäessä samassa asemassa avioliitossa olleen lesken kanssa. Tässä kysymyksessä keskustelu saattaa vielä jatkua. Argumentteja on esitetty sekä puolesta että vastaan.
Eläkkeistä puhuttaessa puhutaan aina rahasta. Suomalainen eläkejärjestelmä on monisyinen kokonaisuus, jossa yhden elementin muutos vaikuttaa tavalla tai toisella jossain toisessa järjestelmän osassa. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi vähintään 65-vuotiaalle täyttä kansaneläkettä saavalle leskelle tulisi oikeus takuueläkkeeseen, jos työeläkejärjestelmän leskeneläke poistettaisiin.
Mikäli työeläkejärjestelmän leskeneläke poistettaisiin, iso osa leskistä joutuisi Kela-etuuksien piiriin ja maksettavien Kela-etuuksien euromäärät nousisivat hurjasti. Leskien toimeentulon edellytyksien rahoitus siirtyisi siis työeläkejärjestelmältä veronmaksajille. Tämä voi toki olla työmarkkinajärjestöjen etujen mukaista. Mutta onko se koko yhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta tarkoituksenmukaista? Nyt on perusteellisen pohdinnan ja paikka.