Puolison kuolema on usein yksi henkilökohtaisen elämän suurimmista kriiseistä. Tavallisesti lesket kuitenkin sopeutuvat uuteen elämäntilanteeseensa suhteellisen hyvin, eivätkä tarvitse erityistä tukea. Kaikki lesket eivät kuitenkaan pysty käsittelemään menetystään ilman apua, ja varsinkin vertaistuki on useimmille hyödyksi. Leskeksi jääneet saattavatkin tarvita tukea sopeutuakseen uudenlaiseen tilanteeseensa ja saavuttaakseen puolisonsa menettämistä edeltäneen toimintakykynsä. Monille riittää läheisten tuki, jotkut taas tarvitsevat ammattiauttajan apua selviytyäkseen. Jokaisen tuen tarve ja tarina on yksilöllinen, mutta sen jakaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa saattaa helpottaa.
Eläkeliitossa on järjestetty Yhtäkkiä yksin® -kursseja leskille jo lähes 30 vuoden ajan. Viime vuosina kursseista on tullut erittäin suosittuja, yhdelle kurssille saattaa olla jopa yli 100 hakijaa, ja vain pieni osa pääsee mukaan. Uudelleen hakeminen kyllä kannattaa, joskus kurssipaikan on saanut vasta neljännellä yrittämällä. Näinä niukkuuden aikoina lisärahoitusta ei ole saatu. Pitääksemme tiukasti kiinni olemassa olevasta rahoituksesta, halusimme kuitenkin selvittää, miten lesket hyötyvät kursseista. Vai hyötyvätkö?
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä tekemäni kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata kursseille osallistuneiden leskien kurssikokemuksia. Kurssien tärkeimpänä tavoitteena olevan elämäntilanteeseen sopeutumisen kohdalla tutkimuksen tulokset osoittavat, että parempi sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on saavutettu erinomaisesti. Elämäntilanteeseen sopeutumisessa tapahtunut muutos hakemusvaiheesta seurantamittaukseen oli suurin koko tutkimuksessa. Muutoksesta parempaan saatiin hyviä tuloksia myös yksinäisyyden kokemuksen vähenemisenä ja omassa elämässä saadun emotionaalisen tuen määrän kasvuna. Koettu terveydentila oli parantunut ja kurssilta saatu tuki sai erinomaiset arviot. Yhteydenpito ystäviin, tuttaviin ja sukulaisiin sen sijaan oli pysynyt kutakuinkin samana. Tulokset osoittavat kuitenkin monella mittarilla leskien hyötyneen kurssista, ja päässeen sen myötä eteenpäin elämässään.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys heikentää hyvinvointia ja terveyttä. Saatujen tulosten pohjalta näyttääkin siltä, että kurssin käyneiden leskien terveydentila oli kohentunut, kun yksinäisyys oli vähentynyt. Vertaistukea pidetään yhtenä tärkeimmistä hyödyistä ryhmässä toteutettavassa kuntoutuksessa. Tutkimukseni mukaan kokemus vertaistuen toteutumisesta oli vielä seurantavaiheessakin melko hyvällä tasolla. Ryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, ja ryhmässä on mahdollista myös ilmaista tunteitaan ja keskustella niistä vertaisten kanssa. Sopeutumista tukeva kurssi auttaa jäsentämään omaa elämäntilannetta ja toimimaan omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Vertaistuen merkitys tässä muutosprosessissa on suuri, ja ammattilaisen ohjauksessa siitä saadaan paras mahdollinen hyöty. Ohjaajien ammattitaito arvioitiinkin erittäin hyväksi myös kyselyn seurantavaiheessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, ja samat kysymykset esitettiin aina kahteen kertaan kolmessa eri vaiheessa. Hakemus antoi ennakkotiedot, kurssin päättyessä tehtiin loppukysely ja seurantakysely lähetettiin 4–6 kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Kyselyt tehtiin kaikille vuonna 2022 kurssille osallistuneille leskille ja tulokset analysoitiin ryhmätasolla. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille leskille, sekä Eläkeliitolle mahdollisuudesta toteuttaa tämä tutkimus. Kiitos myös Jyväskylän ammattikorkeakoululle korkeatasoisesta koulutuksesta ja hyvästä opinnäytetyön ohjauksesta.
Lisätietoja leskille tarkoitetuista Yhtäkkiä yksin -kursseista ja muista sopeutumista tukevista kursseista:
Katja Harinen, katja.harinen@elakeliitto.fi, p. 040 7257 340
Anu Korhonen
