Muistatko vielä minkä ikäisenä sinä opit lukemaan? Opitko lukemisen taidon koulussa vai ehkä jo kotona isän tai äidin avustamana? Monille meistä lukemaan oppiminen ja lukutaidon omaaminen on itsestäänselvyys. Kun olemme taidon aikanaan oppineet, emme useinkaan mieti miten tärkeästä asiasta lukutaidossa oikeastaan on kyse.
Pohditaanpa asiaa hiukan tarkemmin globaalista näkökulmasta. Mitä lukutaito itseasiassa tarkoittaa? Lukutaito on kykyä ymmärtää, tulkita ja käyttää kirjoitettua kieltä tehokkaasti. Se on avain tiedon maailmaan mikä on erittäin tärkeää uusien asioiden oppimisen kannalta ja henkilökohtaisen kehityksen tukemisessa.
Lukutaitoisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. He voivat seurata päätöksentekoa, ymmärtää lakeja ja oikeuksia sekä ilmaista mielipiteitään kirjallisesti. Lukutaito mahdollistaa myös oman ajattelun ja tunteiden ilmaisemisen kirjallisesti. Se tarjoaa väylän luovaan ilmaisuun, kuten kirjoittamiseen, runojen laatimiseen ja tarinoiden kertomiseen.
Lukutaito ei ole vain taito lukea sanoja, vaan se on voimavara, joka vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin.
Lukutaito ei ole vain taito lukea sanoja, vaan se on voimavara, joka vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin. Se voi edistää yksilöiden henkilökohtaista kasvua ja yhteisöjen kehitystä eri puolilla maailmaa. Lukutaitoiset yksilöt voivat auttaa yhteisöjään kehittymään jakamalla tietoa ja taitojaan. He voivat myös toimia esimerkkeinä muille innostamalla muita oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan.
Huolimatta lukutaidon tasaisesta noususta viimeisten 50 vuoden aikana, maailmassa on edelleen noin 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista (noin 10 % väestöstä), joista suurin osa on naisia. Tämä luku osoittaa, että monissa maissa on edelleen merkittäviä haasteita lukutaidottomuuden suhteen.
Viime vuosina nopeasti muuttuva globaali tilanne on saanut aikaan uudenlaisen haasteen lukutaidon edistämiselle ja johtanut eriarvoisuuden kasvuun eri alueiden, maiden ja väestöryhmien välillä. Matalan ja keskitulotason maissa niiden 10-vuotiaiden lasten osuus, jotka eivät osanneet lukea ja ymmärtää yksinkertaista tekstiä, on kasvanut vuoden 2019 57 prosentista vuoteen 2022 lukuun 70 prosenttia.
Unicefin mukaan maailman laajuinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä noin 91 % maailman lapsista osaa lukea peruskirjoituksen.
Lukutaitoasteessa näkyy vahvasti sukupuolten välinen ero. Globaalisti naisilla on keskimäärin matalampi lukutaitoaste kuin miehillä. Tämä ongelma liittyy naisten ja tyttöjen syrjintään monissa yhteiskunnissa. Lukutaidon oppiminen on erityisen tärkeää lapsille. Unicefin mukaan maailman laajuinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä noin 91 % maailman lapsista osaa lukea peruskirjoituksen.
Lukutaitoasteen alueelliset erot näkyvät esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, joissa lukutaidottomien aikuisten osuus on korkea. Kun taas joissakin kehittyneissä maissa lukutaito on lähes universaalia. Yleensä korkea koulutustaso ja suurempi tulotaso korreloivat korkeamman lukutaitotason kanssa. Tämä korostaa sitä, miten lukutaito voi olla etuoikeus ja kuinka se voi vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin.
Työ lukutaidottomuuden vähentämiseksi ja lukutaidon edistämiseksi kaikkialla maailmassa on edelleen tärkeää, jotta kaikilla ihmisillä olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja parantaa elämänlaatuaan. Edistämällä lukutaitoa kaikkialla voimme luoda oikeudenmukaisemman ja tietoon perustuvan maailman.
Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9.2023
Anu Kytömäki
