Esittelemme tässä jutussa yhden tavan, miten aihetta voi käytännössä lähestyä. Mitään oikeita tai vääriä tapoja aiheen käsittelyyn ei ole. Samaa aihetta voi lähestyä monin eri tavoin ja lopputulos voi erilaisista lähestymistavoista huolimatta olla ihan yhtä hyvä.
Sisältö
Kaikki medialukutaitopiirin osallistujat, myös ”vetäjät”, tekivät Skype-tapaamisen aluksi leikkimielisen YLEN nettisivuilta löytyneen testin, jonka aiheena oli Valheenpaljastaja: Testaa, onko sinusta faktantarkistajaksi.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/02/valheenpaljastaja-testaa-onko-sinusta-faktantarkistajaksi
Mikäli linkki ei toimi, tässä vielä kopio kyseisen testin sisällöstä.
Testi sisälsi seitsemän mielenkiintoista pohdintatehtävää mm. erilaisissa medioissa julkaistuista uutisista valmiine vastausvaihtoehtoineen. Testin tarkoituksena oli herättää pohtimaan: ”Uskotko kaiken, minkä luet tai näet verkossa? Onko lähdekritiikki hallussa? Olisiko sinussa ainesta faktantarkistajaksi? Testaa taitosi Valheenpaljastajan faktantarkistusvisassa.” Jokainen teki testin rauhassa omalla laitteellaan ja tämän jälkeen piirissä keskusteltiin omista testisuorituksista.
Testejä itsessään on myös hyvä tarkastella terveen kriittisesti, koska myös ne ovat mediasisältöjä. YLEN testin osalta medialukutaitopiirissä arvioitiin testissä esitettyjen kysymysten ja vastausvaihtoehtojen ymmärrettävyyttä, tasoa, avoimuutta-johdattelevuutta. Samaan tapaan piirissä arvioitiin kriittisesti myös testissä ilmoitettujen ”oikeiden vastausten” perusteluja. Tuntuivatko perustelut riittäviltä, aukottomilta, vakuuttavilta?
Opit
Tähän medialukutaitopiiriin osallistuneet seniorit kokivat, että testi oli hyvä siinä mielessä, että se ohjasi pohtimaan uutisten todenperäisyyttä. Testiä tehdessä myös huomattiin, että valeuutisten tunnistaminen ei ollut monessakaan kohtaa helppoa, vaan vaatii todella asiaan keskittymistä, tarkkuutta ja viitseliäisyyttä tarkistaa faktoja esimerkiksi muista lähteistä etsimällä.
Itse testissä kritisoitiin sitä, että siihen oli valittu uutisia ns. valemedioista, joiden uutisia piiriläiset eivät lähtisi lukemaan ylipäätään. Toisaalta hämmästeltiin myös sitä, että myös ”luotettavissa medioissa” oltiin menty vipuun ja julkaistu valeuutisia. Testikysymykset koettiin paikoin hyvinkin johdatteleviksi ja vastausvaihtoehdoissa nähtiin myös paikoin useampia ”oikeita vastauksia”, kuin mitä testissä oli ilmoitettu.
Pari sanaa ”terveestä kriittisyydestä”
Terve kriittisyys on sitä, ettei ota asioita annettuna. Netissä voi esimerkiksi tehdä monenlaisia testejä ja joskus ”oikeat vastaukset” saattavat tuntua itsestä ”vääriltä vastauksilta” tai vähintäänkin ”monitulkintaisilta”. Mikäli sinulle tulee joskus tämä tunne, olet terveellä tavalla kriittinen.
Maailmassa on todella paljon asioita, joihin ei ole olemassa yksiselitteisesti oikeita tai vääriä vastauksia tai ”totuuksia”. On ennemmin todella paljon erilaiseen tietoon, kokemukseen, mielipiteisiin, näkemyksiin ja tulkintoihin perustuvaa sisältöä, joka on useimmiten jollain tavalla suhteellista.
Terve kriittisyys on keskeinen osa mediataitoja eikä se tarkoita samaa, kuin esimerkiksi kaiken kritisointi tai yleinen kielteinen suhtautuminen. Terveen kriittinen ihminen pyrkii arvioimaan asian kuin asian osalta monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja, näkökulmia ja tulkintoja niin kielteisiä, neutraaleja kuin myönteisiäkin.
Teksti: Sanna Tuominen