Yhtä köyttä vetämässä-hanke on jo kahden ja puolen vuoden ajan keskittynyt luomaan merkityksellisiä kohtaamisia eri ikäisten ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten kesken. Näitä kohtaamisia on tapahtunut erilaisen yhteisen toiminnan äärellä. On muun muassa tehty taidetta, jumpattu, keskusteltu ja puhuttu suomea yhdessä. Hankkeen kaiken toiminnan tavoitteena on ollut se, että jokainen osallistuja saa tunteen osallisuudesta ja kokee tulleensa kohdatuksi. Mutta miten sitten voimme arvioida kohtaamiseen liittyvän merkityksellisyyden toteutumista? Merkityksellisyyden tunne kun on yksilöön liittyvä henkilökohtainen kokemus, johon liittyy keskeisenä ymmärrys ja kokemus oman elämän arvokkuudesta.
Jos olemme osallisena kohtaamisessa voimme hyvinkin arvioida ja havaita millaisia tunteita se meissä itsessämme herättää ja ehkä osittain myös sitä, miten se vaikuttaa kohtaamamme ihmiseen . Merkityksellisyys voi tulla esille sanoissa, eleissä ja kehonkielessä. Millaisia sanoja käytämme ja kuulemme toisiltamme. Liittyykö kohtaamiseen hymyjä tai kosketusta. Kuinka kauan vietämme aikaa yhteisessä hetkessä. Kaikissa näissä, pienissä asioissa välittyy merkityksellisyys, se kuinka paljon arvoa annamme toiselle ihmiselle. Merkityksellisyyden tunne on myös se, jonka viemme mukanamme jokaisesta kohtaamisesta muistijälkenä seuraavaan.
Merkityksellisyyden tunne on myös se, jonka viemme mukanamme jokaisesta kohtaamisesta muistijälkenä seuraavaan.
Arjen kohtaamiset palveluissa, töissä, harrastuksissa tai kadulla ovat hyvin erilaisia. Meidän on helpompi sivuuttaa kohtaamisessa henkilö, joka ei ole meille ennestään tuttu tai jonka rooli elämässämme ei ole niin keskeinen, merkityksellinen. Usein kuitenkin juuri näissä arjen pienissä hetkissä saatamme sivuuttaa juuri ne, joille tämä kohtaaminen voi olla päivän ainoa hetki toisen ihmisen kanssa. Se merkityksellisin.
Tuttujen ihmisten kanssa kohtaaminen saa erilaisen merkityksen. Silloin haluamme tuntea olevamme erityisen tärkeitä juuri kyseiselle ihmiselle ja haluamme omalla olemuksellamme viestiä myös heidän tärkeydestään meille. Tuttujen kanssa on usein helpompi sanoittaa omia tunteitaan ja ehkä myös jakaa oma kokemus yksinäisyydestä.
Yhteys muihin ihmisiin ympärillämme on tärkeää ja heidän hyvinvointinsa vaikuttaa suoraan myös meidän omaan hyvinvointiimme.
Yhteys muihin ihmisiin ympärillämme on tärkeää ja heidän hyvinvointinsa vaikuttaa suoraan myös meidän omaan hyvinvointiimme. Filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. Ihmissuhteet ja yhteisön palveleminen ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä merkityksellisyyden lähteitä, samoin kuin kokemus siitä, että ihminen on osa jotain suurempaa kokonaisuutta.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa yksinasuvien määrä Suomessa oli 1,3 miljoonaa, joista 45 % oli 60 vuotta täyttäneitä. Yksinasuvien määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä ja yksinäisyyden on todettu olevan kasvava ongelma kaikenikäisten keskuudessa.
Yksinasuminen ei toki automaattisesti tarkoita sitä, että olisi yksinäinen. Monille yksinasuminen voi olla oma valinta tai luonnollinen jatkumo elämälle aikuistuneiden lasten muutettua pois kotoa tai puolison kuoltua. Yksin oleminen ei aina ole negatiivinen asia, vaan se voi olla myös voimauttavaa. Se antaa mahdollisuuden keskittyä kuuntelemaan itseään, omia ajatuksiaan ja omia tunteitaan.
Nyt vuoden päättyessä on hyvä miettiä menneitä kohtaamisia ja niiden merkityksellisyyttä omassa elämässään.
Yksin vietetyn ajan jälkeen toisen ihmisen kohtaaminen tuntuu usein mielekkäämmältä ja tärkeämmältä, ja ehkä silloin osaamme antaa kohtaamiselle myös suuremman arvon. Luoda merkityksellisen kohtaamisen itsellemme ja toisille. Nyt vuoden päättyessä on hyvä miettiä menneitä kohtaamisia ja niiden merkityksellisyyttä omassa elämässään. Uuden vuoden alkaessa voisi vaikka tehdä pienen lupauksen itselleen siitä, millä tavoin voisin ensi vuonna antaa enemmän aikaa ja merkitystä erilaisille kohtaamisille, myös niille ohimeneville.
Anu Kytömäki
