Milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään, miltä arki, liikkuminen ja touhuaminen tuntuu? Nouseeko jalka yhtä ketterästi kuin ennen? Entä aiheuttaako rasitus hengenahdistusta, uskallatko hengästyä?
Olemme eläneet melkein kolme vuotta poikkeusaikaa, ja tämä on vaikuttanut erityisesti ikääntyvien elämään. Ensin pelättiin koronaa ja yli 65-vuotiaat eristettiin odottamaan koronarokotuksia. Sen jälkeen terveydenhuolto on ollut kovilla. Tämä taas on tarkoittanut sitä, että monen sairastavan seurantakontrolliajat ovat olleet joko kokonaan tai ainakin normaalia pidempään tauolla. Nyt onkin korkea aika kysyä, miten juuri sinä ikääntyvä astmaa sairastava voit!
Astman esiintyvyys kymmenkertaistuu ikääntyessä. Joka kymmenes yli 60-vuotias mies ja joka kuudes nainen sairastaa astmaa. Kun vielä tiedetään, että ikääntyvän astma on alihoidettu ja alidiagnosoitu niin se tarkoittaa, että kaikki astmaa sairastavat ikääntyneet eivät edes tiedä sairastavansa astmaa. Ja onhan se loogista, jos oireet ovat epämääräiset, niin ne on helppo pistää ikääntymisen piikkiin. Siksi on tärkeää välillä pysähtyä kuulostelemaan miten voi ja millainen oma toimintakyky on.
Miten astma sitten voi oireilla? Ikääntyessä oireet monesti muuttuvat. Ne eivät ainakaan ole sellaisia kuin tv:ssä usein esitetään, eivätkä välttämättä muistuta pienten lasten oireita. Kun ikää tulee niin astmaoireetkin muuttuvat entistä epämääräisemmiksi. Astman oireilu voi olla vain sitä, että jaksaminen ja toimintakyky hiipuu. Ihminen kun hyvin helposti sopeuttaa toimintansa oireiden mukaan. Toki monella astma oireilee tyypillisesti aamuyön tunteina yskänä, limaisuutena ja jopa hengenahdistuksena tai rasituksessa ilmenevänä hengenahdistuksena tai pitkittyneenä yskänä.
Voitko astmaa sairastavana itse vaikuttaa sairauteesi? Kyllä voit. Astman hoito tapahtuu suurelta osin kotona ja arjessa. Pitkäjänteisyys palkitaan astman hoidossa, hoida siis astmaa säännöllisesti, vaikka olisit oireeton. Oireettomuus tarkoittaa, että hoito sujuu hyvin.
Liiku säännöllisesti. Liikunta on lääkkeetön lääke astman hoitoon. Käy astmakontrollissa kerran vuodessa, vaikka hoito sujuisikin. Ota käynnille mukaan omat astmalääkkeet ja pyydä lääkkeenottotekniikan tarkistusta joka seurantakäynnillä. Pyydä itsellesi kirjallinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan hoitosi tarkoitus, tavoitteet, omahoito- ja lääkehoito-ohjeet sekä ohjeet esimerkiksi pahenemisvaiheen hoitoa varten. Suunnitelmaan kirjataan myös seuranta- ja yhteystiedot, jotta tiedät mihin olla yhteydessä, jos oireet pahenevat tai et pärjääkään omahoito-ohjeiden kanssa.
Ikääntyvän astma ansaitsee tulla näkyväksi ja siksi se on Astmatietoviikon (1. –7.5.2023) teemana. Astman hyvä hoito pitää huolta toimintakyvystäsi. Se kannattaa, sillä parempi toimintakyky mahdollistaa aktiivisen, itsenäisen elämän. Elämänlaatukin on parempi, kun oireet pysyvät kurissa ja astma ei rajoita arjessa. Kun astma on hoitotasapainossa, niin jalka nousee kevyemmin ja mieliala pysyy parempana!
Katariina Ijäs
Allergia-, iho- ja astma-asiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto