Ulkomaalaisten määrä Suomessa lisääntyy päivä päivältä. Tämänhetkinen maailman tilanne näkyy erityisesti ukrainalaisten pakolaisten määrässä, mutta syitä maahan muuttoon pakolaisuuden lisäksi on myös monia muita. Ulkomaalaisten määrän kasvaminen maassamme lisää myös monikulttuurisia kohtaamisia, synnyttää yhteiskunnallista keskustelua sekä herättää monenlaisia tunteita. Jokaisen omat asenteet ja henkilökohtaiset näkökulmat ohjaavat keskusteluja ja vaikuttavat tapaamme kohdata muualta tulleita ihmisiä. On hyvä oppia tunnistamaan aiheeseen liittyviä käsitteitä ja näin välttää niiden vääriä tulkintoja ja mielikuvia, jotka helposti synnyttävät toiseuttamisen mekanismin, jota olisi syytä varoa.
Moninaisuus
Moninaisuus eli diversiteetti koostuu useista eri asioista, jotka tekevät ihmisestä ainutlaatuisen. Näitä ovat mm. sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, vamma, terveydentila, uskonto, vakaumus, kieli, etninen alkuperä, kansalaisuus, sosioekonominen asema, koulutus ja poliittiset näkemykset. Moninaisuus on meissä kaikissa ja me kaikki kuulumme osaksi samaa moninaisuuden kirjoa. Omaksumalla tämän ajatuksen vältymme luomasta toiseuksia tai tekemästä eroa meidän ja muiden välille. Moninaisuus käsite edistää moninaisuuden hyväksymistä, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.
Monikulttuurisuus
Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että yhteiskunta sisältää erilaisia kulttuurillisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia väestöryhmiä. Monikulttuurisuus on eri sivilisaatioiden rinnakkaiseloa samassa yhteiskunnassa. Monikulttuurisuuden käsite ohjaa meidät usein suuntaamaan ajatuksemme ihmisten etniseen taustaa ja kulttuurisiin eroihin. Näin päädymme helposti luokittelemaan ihmisiä väärin perustein keskittyen eroihin enemmän kuin yhtäläisyyksiin.
Kulttuurinen moninaisuus
Unescon kulttuurisen moninaisuuden julistus (2005) toi esille ja määritteli käsitteen tavalla, jolla pyrittiin väistämään erontekoihin usein liittyvät arvoasetelmat. Julistuksen mukaan kulttuurisella moninaisuudella tarkoitetaan kulttuurien ja yksilöiden tapaa elää. Sen mukaan kulttuurit tulisi nähdä tasavertaisina.
Julistus vahvistaa, että kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, vuoropuhelu ja yhteistyö vastavuoroisen luottamuksen ja ymmärryksen ilmapiirissä ovat parhaita kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takeita. Pyrkien voimakkaampaan solidaarisuuteen, joka perustuu kulttuurisen moninaisuuden tunnustamiseen, tietoisuuteen ihmiskunnan yhtenäisyydestä sekä kulttuurien vuorovaikutuksen kehittymiseen.
Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen haasteet
Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten asenteet ja tunteet, tietoisuus vuorovaikutustilanteessa vallitsevista erilaisista odotuksista ja oletuksista sekä tilanteessa tarvittavat yhteistyötaidot. Yksittäisen henkilön kielteisiä asenteita ulkomaalaistaustaisia kohtaan ei aina ole syytä pitää yksilön henkilökohtaisena ongelmana, vaan ne voivat olla myös merkki siitä, että henkilö tarvitsee apua ja tukea vuorovaikutukseen.
Inkluusio vai integraatio
Yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa mielessä inkluusio tarkoittaa johonkin kuulumista, jäsenyyttä ja osallistumista yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Inkluusion saavuttamiseksi on keskeistä osallisuus, toimijuus ja kuuluminen. Nämä kolme ovat helposti tunnistettavia inhimillisiä perustarpeita meille kaikille.
Integraatio on termi, joka liitetään usein kotoutumiseen. Se tuo kotoutumiseen mukanaan kaksisuuntaisuuden ajatuksen: kykyä muutokseen vaaditaan niin maahan muuttaneilta kuin ympäröivältä yhteiskunnalta. Puhutaankin kaksisuuntaisesta kotoutumisesta.
Inkluusio voidaan nähdä ikään kuin integraation syvempänä asteena, jolloin yksilö on kiinteä osa yhteisöä ja kokee osallisuutta siihen. Hyvän kotoutumisen käytännöissä uudet suomalaiset otetaan mukaan toimintaan ja heidät saadaan aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässä. Julkishallinnon kotoutumistoimilla tuetaan yksilön kototutumista osaksi yhteiskuntaa. Kun taas asukaslähtöiseen kotoutumiseen voi meistä jokainen antaa oman panoksensa tervehtimällä uuttaa naapuria ja toivottamalle heidät tervetulleiksi yhteisöön.
Anu Kytömäki
